Elämää Roomassa koronaviruksen aikaan

Linda Jokela
Instituutin amanuenssi

Rooma on tällä hetkellä epätodellisen hiljainen kaupunki. Aamulla Villa Lanteen kävellessäni vastaan tuli vain muutama koiranulkoiluttaja, eikä cornetton tuoksu enää leijaile houkuttelevasti kahviloiden ovista, koska ne on kaikki suljettu eilisestä, 12.3. alkaen.

Kuva Villa Pamphili-puistosta
Villa Doria Pamphilissa riitti vielä lenkkeilijöitä 11.3., vaikka viranomaiset suosittelevat pysymään kotona.

Italian hallitus on asettanut mittavia rajoitustoimia koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Viimeisin pääministerin asetus annettiin 11.3. ja sen myötä kaikki yhteiskunnan toiminnan kannalta ei-välttämättömät toimet lakkautetaan. Tällä hetkellä ruokakaupat, apteekit, tupakkakaupat ja lehtikioskit ovat auki. Kaikki muut kaupat, ravintolat ja kahvilat on suljettu koko Italiassa. Ulkona liikkumista kehotetaan välttämään, ja jos kodistaan poistuu, siihen pitää olla pätevä syy, esimerkiksi työ tai ruokaostoksilla käynti. Kotoa poistuvien pitää kantaa mukanaan lomaketta, jossa henkilötietojen lisäksi ilmoitetaan poistumisen syy. Jos poliisi pysäyttää, tämä lappu tulee esittää. Perusteettomasta kulkemisesta tai matkustamisesta Italian sisällä rangaistaan.

Kuva Piazza Garibaldilta
Piazzale Garibaldin kioskit suljettu ja aukiolla on hiljaista. Kuva on otettu 13.3.

Arkielämässä muutokset tuntuvat. Kaikkia työntekijöitä on kehotettu tekemään etätyötä mahdollisuuksien mukaan, ja niin toimimme instituutissakin. Koulut ja päiväkodit on suljettu. Omassa perheessäni olemme päätyneet pitämään varmuuden vuoksi taaperomme kotona, niin että me vanhemmat teemme työtä vuorotellen ja päiväuniaikaan. Joissakin perheissä käy lastenhoitaja kotona tai sitten isovanhemmat on pyydetty apuun. Isovanhempien tuki on hieno asia, mutta tuttavapiirissäni on myös niitä, jotka eivät uskalla jättää lapsia isovanhemmille, koska juuri ikääntynyt väestö kuuluu riskiryhmään.

Kuvassa instituutin ilmoitustaulu
Suomen Rooman-instituutti on suljettu ja kaikki tapahtumat siirretty myöhemmin ilmoitettevaan ajankohtaan.

Kaupassakäynnistä on tullut jännittävää ja samalla päivän kohokohta. Sisään pääsee vain tietyn verran asiakkaita kerralla ja kauppaan jonotetaan metrin turvavälin päässä muista. Ovella vartija antaa kertakäyttökäsineet ostosreissun ajaksi. Suurimalla osalla henkilökunnasta on maski, samoin myös asiakkaista. Kassalla saa kerrankin pakata tavaransa rauhassa, koska seuraava asiakas päästetään kassalle vasta kun edellinen on poistunut kasseineen. Olen vilpittömän yllättänyt siitä, miten kuuliaisesti ja rauhallisesti roomalaiset noudattavat turvaväliä.

Kuvassa ihmisiä jonossa ruokakauppaan
Kauppajonossa Via Barrilin supermarketin edessä noudatetaan Italian viranomaisten suosituksia vähintään metrin turvavälistä.

Haastavinta rajoituksissa on se, että sosiaalinen elämä on minimissä. Kyläily ei ole sallittua edes sukulaisten luona. Aperiitivit ja kahviloissa istuskelu on mahdotonta, koska kaikki paikat ovat kiinni ja kaikenlainen kokoontuminen kiellettyä. Museot ja arkeologiset alueet on suljettu ja kaikki yleisötapahtumat peruttu. Lenkillä käymistä puistossa ei ole suoraan kielletty, vaikka sitäkin kehotetaan välttämään. Joka tapauksessa urheilu ulkoilmassa pitää tehdä yksin, ja kodin ulkopuolella liikkuessa tulee noudattaa vähintään metrin turvaväliä.

Kuvassa kirjoittajan viimeinen vieras Roomassa
Viimeinen vieras todennäköisesti pitkään aikaan oli siskoni, joka palasi Helsinkiin toistaiseksi viimeisellä suoralla lennolla 11.3. Söimme jäätelöä vielä 10.3., onneksi, koska nyt gelateriat on suljettu.

Epidemian jyllätessä on hyvä pitää rutiineista kiinni. Monipuolinen ja herkullinen ruoka, työnteko vaikkakin etänä, videopuhelut ystävien kanssa ja pienet kotijumpat ovat nyt muodostumassa itselleni tärkeiksi päivää rytmittäviksi toimiksi. Italiassa terveydenhoitohenkilöstö painaa nyt pitkää päivää ilman lomia, ja muut viranomaiset tekevät oman osansa hallituksen määräysten mukaan.

#minäpysynkotona #iorestoacasa – eli tehdään mekin oma osamme ja vältetään mahdollisuuksien mukaan kaikkea paitsi virtuaalisia kontakteja. Omat uhrauksemme arjessa ovat pieniä sairaanhoitajien ja lääkäreiden uhrauksiin verrattuna.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s