Kategoria: Villa Lante

VILLA LANTEN KURSSILAISEN ROOMA – HURMIOSTA OPETUSVUOSIIN

Aino Niskanen
Arkkitehtuurin historian emeritaprofessori, Aalto yliopisto

Millaista oli kurssilaisen elämä Villa Lantessa vuonna 1973? Instituutin 70-vuotisjuhlavuoden tunnelmissa Aino Niskanen muistelee Henrik Liliuksen johtamaa instituutin tieteellistä kurssia 51 vuoden takaa.

Hain kolmaskurssilaisena historiasta kiinnostuneena arkkitehtiopiskelijana Henrik Liliuksen johtamalle kurssille Roomaan lähes sattumalta. Tieto kurssille pääsystä tuli 12.1. ja päiväkirjani kommentoi tekstillä sydämenkuvan sisällä:
Stipendi Roomaan tuli tänään. Halleluja!!!

Jatka lukemista ”VILLA LANTEN KURSSILAISEN ROOMA – HURMIOSTA OPETUSVUOSIIN”

AMOS ANDERSON E VILLA LANTE

Ria Berg
Direttrice dell’Institutum Romanum Finlandiae

Il nome Amos Anderson (1878-1961) è ben conosciuto ai finlandesi: era un magnate che aveva creato da solo i suoi milioni, ma anche un mecenate, il cui nome è ancora portato da uno dei musei più centrali di Helsinki, Amos Rex. Ma qual’era il suo legame a Roma con l’istituto finlandese?

Jatka lukemista ”AMOS ANDERSON E VILLA LANTE”

AMOS ANDERSON

Ria Berg
Suomen Rooman-instituutin johtaja

Amos Andersonin (1878–1961) nimi on useimmille suomalaisille tuttu: hän oli omin avuin rikkauteen noussut miljonääri ja lehtikeisari, mutta myös suuri kulttuurin suosija, jonka perintöä jatkaa Helsingin keskustan Amos Rex -museo. Mutta mikä side yhdisti hänet Roomaan ja Suomen instituuttiin?

Jatka lukemista ”AMOS ANDERSON”

NADINE HELBIG: MUSIIKKIA JA ARKEOLOGIAA ”EUROOPAN RISTEYKSESSÄ”

Ria Berg
Suomen Rooman-instituutin johtaja

1920-luvun lopulla nuhjuinen trastevereläinen hevoskuski Giacomo pysähtyi aina turisteja kuljettaessaan Villa Lanten portille ja huokasi hartaana: ”Täällä asui pyhimys”. Giacomo tarkoitti Villa Lantessa 35 vuotta asunutta Nadine Helbigiä, ”Trasteveren äitiä”, jonka kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Muiston vaalimiseksi Suomen Rooman-instituutti järjestää syksyllä 2022 Nadine Helbigin värikkäästä elämästä kertovan näyttelyn.

Jatka lukemista ”NADINE HELBIG: MUSIIKKIA JA ARKEOLOGIAA ”EUROOPAN RISTEYKSESSÄ””

KUKA MASKITTAISI LIIKASEN?: HARJOITTELIJAN KUULUMISIA INSTITUUTIN TOISESTA POIKKEUSKEVÄÄSTÄ

Heli Marttila
EDUFI-harjoittelija, kevät 2021

Kun saavuin Roomaan harjoitteluni alussa tammikuussa 2021, koronapandemian ensimmäinen vuosipäivä oli lähellä. Olin muuttanut Toscanaan jo syyskuussa, joten syksyn ja talven aikana olin ehtinyt totutella tapaan, jolla Italiassa on reagoitu pandemian aiheuttamiin kriisitilanteisiin, eli tartuntatilastojen käyrissä tapahtuvien muutosten perusteella viikoittain tehtyihin ratkaisuihin. Toisin sanoen olin onnekas, sillä tiesin jo ennen harjoitteluni aloittamista, että keväällä voisi tapahtua suurin piirtein mitä tahansa rajoitteiden ja säännösten suhteen, ja että työnkuvani voisi viiden kuukauden aikana muuttua monta kertaa. Aloitin siis työt instituutissa avoimin mielin valmiina mukautumaan nopeasti vaihtuviin tilanteisiin, sillä olin täysin tietoinen siitä, ettei kenenkään ollut mahdollista ennustaa kevään kulkua, niin kurssien kuin muidenkaan tapahtumien järjestämisen suhteen.

Jatka lukemista ”KUKA MASKITTAISI LIIKASEN?: HARJOITTELIJAN KUULUMISIA INSTITUUTIN TOISESTA POIKKEUSKEVÄÄSTÄ”

ELÄMÄÄ ROOMASSA KORONAVIRUKSEN AIKAAN

Linda Jokela
Instituutin amanuenssi

Rooma on tällä hetkellä epätodellisen hiljainen kaupunki. Aamulla Villa Lanteen kävellessäni vastaan tuli vain muutama koiranulkoiluttaja, eikä cornetton tuoksu enää leijaile houkuttelevasti kahviloiden ovista, koska ne on kaikki suljettu eilisestä, 12.3. alkaen.

Jatka lukemista ”ELÄMÄÄ ROOMASSA KORONAVIRUKSEN AIKAAN”

TIETOKIRJAILIJAN MIETTEITÄ KUKKULAN LAELTA

Tiina Luomanen
Tietokirjailija

Istun Villa Lanten Rossa-huoneen tummanruskean kirjoituspöydän ääressä kirjoittamassa. Kun nostan katseeni läppärin näytöltä, näen Pantheonin kupolikaton ja lukemattomat muut katot ja kirkontornit. Huoneen toisesta ikkunasta näkyy hyvin varsinkin iltavalaistuksessa Pietarin kirkon kupoli, kun suuret tien vartta kulkevat puut ovat muutamiksi kuukausiksi pudottaneet lehtensä kerätäkseen voimia seuraavaan kevääseen. Vaikka ikkunat ovat kiinni, lintujen sirkutus kuuluu huoneeseen ja aurinkoisena päivänä ihmettelen, kuinka sisäinen kevääni herää jo tammikuussa.

Jatka lukemista ”TIETOKIRJAILIJAN MIETTEITÄ KUKKULAN LAELTA”

Elina Vaaran Rooma

HuK Eveliina Marjanen
Italialainen filologia, Helsingin yliopisto
Instituutin EDUFI-harjoittelija syyskuusta joulukuuhun 2018

Samoihin aikoihin, kun Suomen valtiolle vasta ostettua Villa Lantea ahkerasti kunnostettiin 1950-luvun alussa, Roomassa vietti aikaa myös runoilija ja kääntäjä Elina Vaara. Italian maata ja kieltä, erityisesti Etelä-Italian rentoutta ja rosoisuutta kovasti rakastava Vaara vietti talven 1952-53 poikkeuksellisen kylmässä ja koleassa Roomassa. Luin Vaaran talvesta kertovia päiväkirjamerkintöjä teoksesta Rooma – kirjailijan kaupunki (toim. Liisa Suvikumpu), ja kuljeskelin niistä inspiroituneena samoilla kaduilla. Viimeiset päivät EDUFI-harjoittelijana Suomen Rooman-instituutissa olivat aurinkoisia ja kirkkaita, varmasti lämpimämpiä kuin talvella 65 vuotta sitten.

Jatka lukemista ”Elina Vaaran Rooma”

Puhua viinin kieltä

HuK Karin Kantee
Italialainen filologia, Helsingin yliopisto
Instituutin EDUFI-harjoittelija maaliskuusta elokuuhun 2018

Suomen Rooman-instituutissa vierailleet ovat saaneet ehkä maistaa Villa Lanten viiniä. Heistä varmasti useimmat muistavat pullon, jota koristaa yksi Villan salonen entisistä freskoista, mutta tuskin kaikki ovat lukeneet pullon takapuolella olevan etiketin italiankielisen tekstin.

Jatka lukemista ”Puhua viinin kieltä”

A dopo, Roma!

FM Marjo-Riina Välimaa
CIMO-harjoittelijana Suomen Rooman-instituutissa neljä kuukautta vuoden 2017 lopussa ja kaksi kuukautta amanuenssin viransijaisena alkuvuodesta 2018.

Tätä tekstiä kirjoittaessani vietän viimeistä päivääni Roomassa. Olen ollut instituutin CIMO-harjoittelijana syyskuusta joulukuuhun. Tammi- ja helmikuun olen toiminut amanuenssin sijaisena instituutissa. Tässä blogikirjoituksessa kerron hieman kokemuksistani sekä harjoittelu- ja työskentelyjaksostani tässä ikuisessa kaupungissa.

Jatka lukemista ”A dopo, Roma!”