Jorma Kaimio
Antiikintutkija ja etruskologi
Mihin Italian arkeologiset museot sijoittavat sadat tuhannet esineensä, jotka eivät ole tarpeeksi näyttäviä vitriineihin pantaviksi? Tutkiessani ja julkaistessani vuosikymmenten ajan myöhäisetruskilaisia hautakiviä ja niiden tekstejä olen usein ollut tämän kysymyksen äärellä.
Jatka lukemista ”ETRUSKIMUSEOIDEN KELLAREISSA”Risto Nordell
Musiikki- ja kulttuuritoimittaja
Roomassa on kirkkoja enemmän kuin vuodessa päiviä. Monien suosikkikirkkojeni joukosta valitsen tällä kertaa nojatuolimatkani kohteeksi Santa Maria sopra Minervan. Viimeksi pääsin käymään tässä remontin kourissakin vaikuttavaan pyhäkköön residenssijaksollani Villa Lantessa joulukuussa 2022.
Jatka lukemista ”NOJATUOLIMATKA SANTA MARIA SOPRA MINERVAAN”Ria Berg
Direttrice dell’Institutum Romanum Finlandiae
Il nome Amos Anderson (1878-1961) è ben conosciuto ai finlandesi: era un magnate che aveva creato da solo i suoi milioni, ma anche un mecenate, il cui nome è ancora portato da uno dei musei più centrali di Helsinki, Amos Rex. Ma qual’era il suo legame a Roma con l’istituto finlandese?
Jatka lukemista ”AMOS ANDERSON E VILLA LANTE”Ria Berg
Suomen Rooman-instituutin johtaja
Amos Andersonin (1878–1961) nimi on useimmille suomalaisille tuttu: hän oli omin avuin rikkauteen noussut miljonääri ja lehtikeisari, mutta myös suuri kulttuurin suosija, jonka perintöä jatkaa Helsingin keskustan Amos Rex -museo. Mutta mikä side yhdisti hänet Roomaan ja Suomen instituuttiin?
Jatka lukemista ”AMOS ANDERSON”Kristian Wester
Historian oppiaineen opiskelija, Tampereen yliopisto
Tapasin uudet kollegani Villa Lanten pihassa aurinkoisena syyskuisena maanantaiaamuna viiden päivän bussimatkustuksen jälkeen. Yhteisenä määränpäänämme olivat Castrum Novumin arkeologiset kaivaukset Santa Marinellan rantakaupungissa noin 60 kilometriä Roomasta luoteeseen. Siellä tehtävänämme oli tulevan kuukauden aikana kaivaa esille keisariaikainen roomalainen teatteri. Matka Roomasta Santa Marinellaan vie noin tunnin, joten meillä oli hyvin aikaa seurata kuinka jokapäiväisestä espressoisesta sykkeestään täysin rinnoin nauttiva suurkaupunki jäi hiljalleen taaksemme ja muuttui kauniiden pusikkoisten kukkuloiden reunustamiksi pikkukyliksi. Tiesimme, että seuraavat neljä viikkoa tulisivat olemaan hikiset, sillä auringon paahde Roomassa ja sen lähiseuduilla on vielä syyskuussakin jokseenkin armoton. Mutta ennen kaikkea ne olisivat monella tavoin elämämme antoisimmat, sillä mikä voisikaan olla nuorelle antiikista kiinnostuneelle yliopisto-opiskelijalle parempi tapa tutustua intohimonsa kohteeseen kuin upottaa itsensä siihen kirjaimellisesti kyynärvarsia myöten aina kahden metrin syvyyteen asti.
Jatka lukemista ”KADONNEEN TEATTERIN METSÄSTÄJÄT”Joonas Vanhala
väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Wihurin stipendiaatti 2021–2022
”Oppius, senkin narri, varas, pikku näpistelijä!” Näin kirjoitti joku pompejilaisen talon seinälle melkein kaksi tuhatta vuotta sitten. Tutkin väitöskirjassani tämän tapaisia herjauksia Pompejin seinäkirjoituksissa ja roomalaisissa runoissa. Syyskuusta 2021 elokuuhun 2022 sain tehdä tutkimustani Wihurin stipendiaattina Suomen Rooman-instituutissa. Stipendiaattikauteni aikana tein matkoja Pompejiin, keräsin tutkimuskirjallisuutta Rooman kirjastoissa, osallistuin seminaareihin ja konferensseihin ja tutustuin lukuisiin ihmisiin.
Pekka Niskanen
Villa Lanten residenssitaiteilija, heinä-syyskuu 2022
Korkealta Tiberjoen viereiseltä kadulta näkyy alhaalla joessa kaksi proomua. Minusta ne vaikuttavat unohdetulta yhteisöpuutarhalta. Puutarhan rakenne on mielikuvituksellinen ja sattumanvarainen. Alhaalta katsottuna proomut ovat alkaneet tuottaa kasvillisuutta sisuksistaan ilman tarkkaa suunnitelmaa. En kuitenkaan pysty ymmärtämään, kuinka proomun sisuksista voi kasvaa kokonaisia puita. Pystyn selittämään ne kaupungin puiden ja kasvien resilienssinä vääjäämättömässä ilmastonmuutoksessa. Proomut muuttavat suhdettani roomalaiseen kaupunkiympäristöön. Päätän, että kaadettujen puiden kasvillisuutta puskevat lahot kannot ovat osa Rooman uutta yhteisöllisyyttä eivätkä kaupungin välinpitämättömyyttä. Sattumanvarainen kasvillisuus tunkee esiin asfaltoidun ja laatoitetun kaupungin raoista ja rei’istä. Annan Rooman ja sen muutoksen tapahtua hitaasti silmieni edessä.
Ria Berg
Suomen Rooman-instituutin johtaja
1920-luvun lopulla nuhjuinen trastevereläinen hevoskuski Giacomo pysähtyi aina turisteja kuljettaessaan Villa Lanten portille ja huokasi hartaana: ”Täällä asui pyhimys”. Giacomo tarkoitti Villa Lantessa 35 vuotta asunutta Nadine Helbigiä, ”Trasteveren äitiä”, jonka kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Muiston vaalimiseksi Suomen Rooman-instituutti järjestää syksyllä 2022 Nadine Helbigin värikkäästä elämästä kertovan näyttelyn.
Jatka lukemista ”NADINE HELBIG: MUSIIKKIA JA ARKEOLOGIAA ”EUROOPAN RISTEYKSESSÄ”” Harri Hautajärvi
Arkkitehti, tekniikan tohtori ja tietokirjailija sekä laajaa keskustelua synnyttäneen pamfletin Kenen kaupunki? Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kulttuuriympäristö törmäyskurssilla (2021) toimittaja ja kirjoittaja
Enpä olisi uskonut näkeväni Piazza Navonaa ja monta muuta Rooman tunnettua aukiota päiväsaikaan miltei tyhjinä: vain muutamia lähikortteleiden asukkaita ja palloa potkivia poikia. Keväällä 2021 sain kokea Rooman lähes autiona, sitten puolityhjänä, kun työskentelin parin kuukauden ajan Villa Lantessa.
Jatka lukemista ”SUURKAUPUNKI ILMAN PILVENPIIRTÄJIÄ”Riikka Ala-Risku
Instituutin amanuenssi, italian kielen ja italialaisen kirjallisuuden tutkija
1. Mikä ihmeen Dantedì?
Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 700 vuotta firenzeläisrunoilija Dante Alighierin (1265–1321) kuolemasta. Juhlavuoden kunniaksi italian kirjakielen isää juhlistetaan ympäri maailmaa kuvataiteen, kirjallisuuden, musiikin, elokuvan ja esittävien taiteiden alalla otsikolla ”Dante 700 nel mondo”. Tapahtumat on koottu Italian ulkoministeriön uunituoreeseen Italiana-portaaliin. Jo viime vuonna lanseerattiin Danten päiväksi nimetty Dantedì-tapahtuma, jota vietetään tänään eli 25.3. – päivänä, jolloin runoilijan on vuonna 1300 tulkittu aloittaneen matkansa tuonpuoleiseen, jota hän kuvaa pääteoksessaan Jumalaisessa näytelmässä (Divina commedia, jatkossa vain Commedia). Hetki on siis sakeanaan Commediallekin tyypillistä lukumystiikkaa, ja se kutsuu tekemään yhteenvetoa Danten nykykuulumisista Suomessa.
Jatka lukemista ”MITÄ KUULUU DANTELLE TÄNÄÄN SUOMESSA?”
FENESTRA FINNORUM – NÄKÖALOJA VILLA LANTESTA 