Esikuvia, vaikutteita ja tulkintoja – ikuinen kaupunki inspiraation ja intertekstuaalisuuden lähteenä

Asta Kihlman
FT, Turun yliopisto, Amos Anderson -stipendiaatti 2019

Bulgarialais-ranskalainen filosofi Julia Kristeva esitteli intertekstuaalisuuden käsitteen vuonna 1969 julkaistussa kirjoituksessa Séméiôtiké: recherches pour une sémanalyse. Kristevan mukaan yksikään teksti tai teos ei ole alkuperäinen ja ainutlaatuinen vaan koostuu loputtomista viittauksista ja sitaateista, jotka sitovat sen toisiin teksteihin tai teoksiin. Näin määriteltynä jokainen teksti ja teos on eräänlainen mosaiikki tai dialogi.

Minulla oli ilo tutustua Amos Anderson -stipendiaattina keväällä 2020 muutaman viikon ajan Rooman taiteen monikerroksiseen mosaiikkiin. Sitten pandemia sulki maailman.

Jatka lukemista ”Esikuvia, vaikutteita ja tulkintoja – ikuinen kaupunki inspiraation ja intertekstuaalisuuden lähteenä”

Huokuva historia ja hiljaiset kadut – eläintutkimusta ikuisessa kaupungissa

Miika Remahl Tohtorikoulutettava (Helsingin yliopisto) ja Wihurin stipendiaatti 2020–21.

Saapuminen levollisen kauneuden keskelle

Aloitin Wihurin stipendiaattina syyskuun alussa 2020, jolloin myös saavuin Villa Lanteen. Pandemia ei ollut onneksi kurittanut Roomaa yhtä pahasti kuin vaikkapa Pohjois-Italiaa, joten saapuessani rajoitukset olivat melko lievät. Esimerkiksi kasvomaskia ei ollut pakko pitää kaikkialla ulkona liikkuessa. Instituutin elämänmenoon tutustuminen onnistuikin wihuristikauteni alkuvaiheessa vielä jokseenkin tavanomaiseen tapaan. Tähän tuli kuitenkin muutos jo reilun kuukauden jälkeen, kun tartuntojen lisäännyttyä ensin määrättiin yleinen maskipakko ja lopulta instituutit, museot ja monet liikkeet menivät kiinni. Myös hallintoalueiden välinen matkustus muuttui todella vaikeaksi, samoin kuin Italiaan matkustaminen ylipäätään. Toisin sanoen Italia meni kiinni, etenkin turisteilta. Tämä tapahtui lokakuun puolivälin 2020 aikoihin, ja kovat rajoitukset pysyivät voimassa enemmän tai vähemmän aina huhti–toukokuuhun 2021 asti.

Jatka lukemista ”Huokuva historia ja hiljaiset kadut – eläintutkimusta ikuisessa kaupungissa”

Med korn på ett frö. Trastevere, Mica Aurea, den helige Chrysogonus och påven Romanus

Frederick Whitling, Amos Anderson-stipendiat (2020), Finlands Rom-institut

Nedanför kyrkan, nerför trappan, är det stilla, fuktkyligt och märkligt övergivet. Tystnaden och stillheten mitt i stan blir makabert påtaglig efter att nästan ha snubblat över en sarkofag med hopsamlade benknotor. Här, i en av Roms första kyrkor, vigd till martyren Chrysogonus, möts bokstavliga och bildliga historiska korsvägar i ”städernas stad”. Kyrkan, San Crisogono, ligger vid Viale di Trastevere, den moderna huvudgatan som kapar kopplingen mellan kyrkan och den lilla gatan Via di S. Crisogono på andra sidan avenyn. Den delvis utgrävda tidigkristna kyrkan under den vi ser ovan mark i dag låg invid den korsande antika Via Aurelia, dagens Via della Lungaretta.

Jatka lukemista ”Med korn på ett frö. Trastevere, Mica Aurea, den helige Chrysogonus och påven Romanus”

Quattro generazioni di ricercatori finlandesi a Pompei

Paavo Castrén, professore emerito di filologia classica (Università di Helsinki), direttore del progetto di ricerca EPUH 2002-09

Il testo si basa sulla conferenza tenuta dall'autore il 7 aprile 2021 nell'occasione della presentazione del volume pubblicato dall'EPUH - Expeditio Pompeiana Universitatis Helsingiensis. La registrazione dell'evento è disponibile qui.

Da molto tempo Pompei gode di particolare interesse, scientifico e anche turistico, da parte del pubblico finlandese. Di fatti, c’è una lunga tradizione di studi finlandesi su Pompei, molte mostre su diversi aspetti di Pompei hanno avuto numerosissimi visitatori, e conferenze e libri divulgativi hanno portato i risultati degli studi a conoscenza anche del grande pubblico.

Jatka lukemista ”Quattro generazioni di ricercatori finlandesi a Pompei”

Neljä sukupolvea suomalaistutkijoita Pompejissa

Paavo Castrén, klassillinen filologian emeritusprofessori (Helsingin yliopisto), EPUH-projektin johtaja vuosina 2002-09

Teksti perustuu kirjoittajan 7.4.2021 pitämään italiankieliseen esitelmään EPUH - Expeditio Pompeiana Universitatis Helsingiensis -projektin julkaisun esittelytilaisuudessa, jonka tallenne on katsottavissa täällä.

Jo kauan on Pompeji ollut erityisen kiinnostuksen kohteena suomalaisen yleisön keskuudessa, olipa sitten kysymyksessä tutkimus tai matkailu. Suomellahan on Pompejin tutkimuksessa jo pitkät perinteet, monet Pompejia koskeneet näyttelyt ovat keränneet ennätysyleisöjä, ja luennot, näyttelyoppaat, tietoteokset ja ohjatut matkat ovat tehneet Pompejin ja sen tutkimuksen tutuiksi myös suurelle yleisölle.

Jatka lukemista ”Neljä sukupolvea suomalaistutkijoita Pompejissa”

Mitä kuuluu Dantelle tänään Suomessa?

Riikka Ala-Risku
Instituutin amanuenssi, italian kielen ja italialaisen kirjallisuuden tutkija

Kuva: Ministero della Cultura

1. Mikä ihmeen Dantedì? 

Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 700 vuotta firenzeläisrunoilija Dante Alighierin (1265–1321) kuolemasta. Juhlavuoden kunniaksi italian kirjakielen isää juhlistetaan ympäri maailmaa kuvataiteen, kirjallisuuden, musiikin, elokuvan ja esittävien taiteiden alalla otsikolla ”Dante 700 nel mondo”. Tapahtumat on koottu Italian ulkoministeriön uunituoreeseen Italiana-portaaliin. Jo viime vuonna lanseerattiin Danten päiväksi nimetty Dantedì-tapahtuma, jota vietetään tänään eli 25.3. – päivänä, jolloin runoilijan on vuonna 1300 tulkittu aloittaneen matkansa tuonpuoleiseen, jota hän kuvaa pääteoksessaan Jumalaisessa näytelmässä (Divina commedia, jatkossa vain Commedia). Hetki on siis sakeanaan Commediallekin tyypillistä lukumystiikkaa, ja se kutsuu tekemään yhteenvetoa Danten nykykuulumisista Suomessa.

Jatka lukemista ”Mitä kuuluu Dantelle tänään Suomessa?”

Haaveita hanhenkaulapaistista

Pekka Niemelä
professori emeritus, biodiversiteetti- ja ympäristötutkimus, Turun yliopisto

Historian tutkimuksessa törmää usein tapauksiin, jotka osoittavat ihmismielen loputonta kekseliäisyyttä. Ne ilahduttavat tutkijaa työssään ja saavat hymyn nousemaan suupieliin. Kerronpa esimerkin.

Olen tutkinut instituutin intendentin Simo Örmän kanssa Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Fredrik II Hohenstaufilaisen (1194-1250) haukkametsästyskirjaa De arte venandi cum avibus (Linnuilla metsästämisen taidosta). Teos, joka on loisteliaasti kuvitettu, on nykyisin Vatikaanin kirjaston suurimpia aarteita (Kuva 1.).

Jatka lukemista ”Haaveita hanhenkaulapaistista”

Tuoleista ja tasavallasta

Prof. Kaius Tuori
Eurooppa-tutkimuksen keskus, Helsingin yliopisto

Yksi koronan kanssa kärvistelyn kivuliaimpia puolia on – niin minulle kuin varmasti monelle muullekin – selän vikurointi ruokapöydän ääressä työskennellessä. Siinä missä työtä tekee onkin kysymys paitsi istuimesta, joka saa meidät muistelemaan kaiholla ergonomisesti suunniteltua työtuolia, myös työtilasta. Miksi työpaikka on nimenomaan paikka, jossa työtä tehdään, ja mitä paikka merkitsee työlle?

Jatka lukemista ”Tuoleista ja tasavallasta”

Ostia, Euroopan historian merkkipaalu

Magda Hukari
Instituutin harjoittelija

Tanti auguri, Ostia! Maaliskuun viimeisenä päivänä saimme kuulla iloisia uutisia: pitkäaikainen tutkimusyhteistyökumppanimme Ostian arkeologinen alue on saanut Euroopan komissiolta Euroopan kulttuuriperintömerkinnän kolmantena kohteena Italiassa. Tunnustuksen on saanut tähän mennessä 48 kohdetta 19 eri Euroopan valtiosta, ja Ostia on näin päässyt arvoiseensa seuraan. Mutta mikä on tämä European Heritage Label, vapaasti käännettynä eurooppalaisen kulttuuriperinnön tunnustus?

Jatka lukemista ”Ostia, Euroopan historian merkkipaalu”

Kiduttajanaiset Trajanuksen voitonpylväässä

FT Jussi Rantala
Tutkija, Tampereen yliopisto

Rooman historia on sodankäynnin historiaa. Roomalaiset historiankirjoittajat katsoivat ”suurten tapahtumien” ja ”suurmiesten tekojen” olleen aiheita, jotka ensisijaisesti haluttiin tallentaa jälkipolvien muistettavaksi. Näin sodat (joita Rooma toki ahkerasti kävikin) olivat loogisesti historiankirjoittajien suosikkiaiheita. Sodissa ilmenevä väkivalta on ollut viime aikoina myös oman tutkimukseni kohteena. Vaikka näkökulmani on ennen kaikkea roomalaisessa kirjallisuudessa, olen lukuisilla Rooman-matkoillani tutustunut myös aiheen visuaaliseen puoleen.

Jatka lukemista ”Kiduttajanaiset Trajanuksen voitonpylväässä”