Tutkimus – Sivu 2 – FENESTRA FINNORUM – NÄKÖALOJA VILLA LANTESTA

KIDUTTAJANAISET TRAJANUKSEN VOITONPYLVÄÄSSÄ

FT Jussi Rantala
Tutkija, Tampereen yliopisto

Rooman historia on sodankäynnin historiaa. Roomalaiset historiankirjoittajat katsoivat ”suurten tapahtumien” ja ”suurmiesten tekojen” olleen aiheita, jotka ensisijaisesti haluttiin tallentaa jälkipolvien muistettavaksi. Näin sodat (joita Rooma toki ahkerasti kävikin) olivat loogisesti historiankirjoittajien suosikkiaiheita. Sodissa ilmenevä väkivalta on ollut viime aikoina myös oman tutkimukseni kohteena. Vaikka näkökulmani on ennen kaikkea roomalaisessa kirjallisuudessa, olen lukuisilla Rooman-matkoillani tutustunut myös aiheen visuaaliseen puoleen.

Jatka lukemista

EI NIMI MIESTÄ PAHENNA… MUTTA ENTÄ NAISTA? HAJANAISIA MIETTEITÄ ROOMALAISISTA NIMISTÄ JA NIMEÄMISKÄYTÄNNÖISTÄ

FM Tuomo Nuorluoto
Uppsalan yliopisto, instituutissa Amos Anderson –stipendiaattina syksyllä 2018.

Piirtokirjoitus, jossa moderni graffiti — Myöhäisantiikkinen piirtokirjoitus Bar S. Caliston nurkilta (*CIL* VI 1516). Monumentin pystytti Aur(elia) Publiana Elpidia, imettäjä (*nutrix*), rakkaalle emännälleen (*patrona*) ja ylhäissyntyiselle tytölle (*clarissima puella*) Lucia Septimia Patabiniana Balbilla Tyria Nepotilla Odaenathianalle. Kuten kuvasta näkyy, kiveä on sittemmin koristeltu myös nykyisten roomalaisten toimesta. Kuva: Tuomo Nuorluoto

Syksy Roomassa tarjosi monenlaista jännittävää. Uusia ja vanhoja tuttavuuksia, piirtokirjoituksia toisensa jälkeen, ja kaikenlaisia muita enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita. Katuja tallatessa voi baarin nurkalla sattumalta törmätä vaikkapa 300-luvulla eläneeseen, senaattorisäätyiseen tyttöön. Myös lukuisat kirkkojen pihat ja pylväskäytävät tarjoavat sielunravintoa nälkäiselle epigrafian ystävälle. Tämä kirjoitus ei kuitenkaan ole jonkinlainen henkilökohtainen muistelo stipendiajastani. Sen sijaan on parempi syöksyä in medias res, eli omassa tapauksessani roomalaisen onomastiikan maailmaan, josta seuraavat hajanaiset mietteet kumpuavat.

Jatka lukemista

Lapsikulkueiden jalanjäljillä antiikin ja nykypäivän Roomassa

FM Roosa Kallunki
Historia, Tampereen yliopisto
Villa Lanten ystävät ry:n stipendiaattina 1.9.-30.11.

Vuonna 207 eaa. 27 tyttöä harjoitteli kuorona hymniä tulevaa lepytysrituaalia varten Rooman Capitolium-kukkulalla, kun yhtäkkiä salamanisku osui läheisellä Aventinus-kukkulalla olevaan Juno Reginan temppeliin (lisää salamaniskuista Roomassa johtaja Arja Karivieren blogikirjoituksessa). Tämän seurauksena suunniteltua lepytysrituaalia muokattiin hieman, ja samat lapset kulkivat lopullisessa rituaalissa kulkueena silloisen Rooman kaupungin ydinalueiden läpi välillä tanssien. Lopulta kulkue päätyi Aventinus-kukkulalle ja Juno Reginan temppelille, jossa lapset pääsivät vihdoin laulamaan harjoittelemansa hymnin.

Jatka lukemista

Puhua viinin kieltä

HuK Karin Kantee
Italialainen filologia, Helsingin yliopisto
Instituutin EDUFI-harjoittelija maaliskuusta elokuuhun 2018

Suomen Rooman-instituutissa vierailleet ovat saaneet ehkä maistaa Villa Lanten viiniä. Heistä varmasti useimmat muistavat pullon, jota koristaa yksi Villan salonen entisistä freskoista, mutta tuskin kaikki ovat lukeneet pullon takapuolella olevan etiketin italiankielisen tekstin.

Jatka lukemista

Piirtokirjoituksia pitkin Italiaa

FM Urpo Kantola
Klassillinen filologia, Helsingin yliopisto
Wihurin stipendiaatti kevät 2018

Rooman kiviä oli käännelty jo useampaankin otteeseen, ja ikuiseksi kutsutulla kaupungilla oli tarjota minulle, kuluneen kevätkauden wihuristille, etupäässä tutkimuskirjastojen viileyttä, kelpo ravintoloita ja toisinaan negroni työpäivän pääteeksi. Nämä toki toivotin tervetulleiksi, mutta tähän niistä – saati muusta sitäkin banaalimmasta – olisi vaivalloista puristaa mitään, mikä sitoisi lukijan mielenkiinnon tähän kirjoitelmaan hetkeäkään pidemmäksi.

Jatka lukemista

Tiedeinstituutit edistävät tieteen avoimuutta

FT Laura Nissin
Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hankkeen tutkija

Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanke on Suomen ulkomailla toimivien tiedeinstituuttien yhteinen projekti, joka tähtää instituuttien tutkimusaineistojen digitointiin ja avoimeen jakamiseen.

Joulukuussa 2017 käynnistynyt, kaksivuotinen hanke on pääosin Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja hankkeessa ovat mukana Suomen Ateenan-, Rooman, Lähi-idän ja Japanin instituutit.

Jatka lukemista

Suomalaisten arkkitehtiopiskelijoiden Italian-matkat

TkT, FM, arkkitehti SAFA Juhana Heikonen on Suomen Rooman-instituutin arkkitehtiopiskelijakurssin vetäjä.

Suomalaisten arkkitehtiopiskelijoiden arkkitehtuurin historian Italian ekskursioiden perinne on pitkä. Ensimmäiselle ekskursiolle 1800-luvun puolivälissä lähdettiin Helsingistä laivalla Saksaan ja sieltä junalla Alppien ylitse Italiaan. Varsinaisia järjestettyjä ekskursioita arkkitehtiopiskelijoille ei tällöin vielä ollut, vaan matka Italiaan oli enemmänkin osa opintojen viimeistelyä. Näistä opintojen viimeistelijöistä mainittakoon A. H. Dahlström, A. T. Decker, G. F. Granholm, C. Kiseleff, N. Tallgren, H. Trapp, N. M. Weckström ja G. Wilenius. Edellä mainitut arkkitehdit olivat myöhemmin suurelta osin vastuussa siitä miltä mm. Helsingin kantakaupunki näyttää nykyään. Ilman syvällistä arkkitehtuurin historian tuntemustakin voi nähdä, miten pitkät Italian matkat ovat vaikuttaneet nuorien arkkitehtien töihin klassisoivine julkisivuineen ja niiden detaljeineen.

Jatka lukemista

Uskontotieteilijät Villa Lanten tammikuussa

Tiina Mahlamäki & Jaana Kouri

Vuosi sitten, tammikuussa 2017 me kaksi Turun yliopiston uskontotieteilijää vietimme kolmen viikon tehokkaan ja ikimuistoisen kirjoitusjakson Villa Lantessa.

Tiina Mahlamäki matkusti läpi Euroopan käsimatkatavaroissaan kallisarvoinen, tarkkaan kommentoitu käsikirjoitus. Näiden kommenttien perusteella ja ohjaamana hän viimeisteli kirjailija Kersti Bergrothin elämäkertaa. Kirja ilmestyi joulukuussa nimellä Kaikki maallinen on vain vertauskuvaa. Kersti Bergroth itse asui Roomassa pari vuosikymmentä, joten oli luontevaa kirjoittaa hänestä juuri Villa Lantessa. Kirjoittamisen keskeltä saattoi nostaa katseensa ja tarkkailla valojen ja varjojen vaihtumista kaupungissa tai tarkkailla kaupunkia ympäröiviä vuoria, joille vierailumme aikana satoi lumen.

Jatka lukemista

Tuhat tarinaa Turussa – Suomen Rooman-instituutti mukana kirjamessuilla!

Suomen Rooman-instituutti on näkyvästi esillä
Turun kirjamessuilla 6.-8.10.2017
Tiedeinstituuttifoorumin osastolla B8.

Jatka lukemista

Identiteettejä etsimässä

Riikka Ala-Risku
Italialainen filologia, Helsingin yliopisto
Wihurin stipendiaatti 2012-13

Villa Lantemme tarjoaa oivan tukikohdan myös Rooman lukuisiin yliopistoihin tai muihin instituutteihin suuntaavalle konferenssituristille. Majoituin tutuissa maisemissa osallistuessani brittiakatemiassa (The British School at Rome) 26.-28.10.16 järjestettyyn konferenssiin Transnational Italies: Mobility, Subjectivities and Modern Italian Cultures, jonka aiheena oli siis italialaisen kulttuuri-identiteetin monet muodot. Tilaisuus toi yhteen kielen- ja kirjallisuudentutkijoita, historioitsijoita, kulttuuriantropologeja ja mediatutkijoita. Monipuoliset analyysit kartoittivat italialaisuuden (italianità) ilmenemismuotoja esim. yhtäältä 1800-1900-lukujen vaihteen siirtolaisuuden seurauksena ympäri maailmaa syntyneissä italialaisyhteisöissä, ja toisaalta viimeisen kahden vuosikymmenen aikana Italiaan saapuneiden maahanmuuttajien keskuudessa. Kuvaa täydensivät eri alojen taiteilijat, joiden transnationaalisia italialaisidentiteettejä käsiteleviin töihin sai tutustua konferenssin yhteydessä avatussa näyttelyssä Beyond Borders: Transnational Italy.

Jatka lukemista