Kategoria: Nähtävyydet

VILLA LANTEN KURSSILAISEN ROOMA – HURMIOSTA OPETUSVUOSIIN

Aino Niskanen
Arkkitehtuurin historian emeritaprofessori, Aalto yliopisto

Millaista oli kurssilaisen elämä Villa Lantessa vuonna 1973? Instituutin 70-vuotisjuhlavuoden tunnelmissa Aino Niskanen muistelee Henrik Liliuksen johtamaa instituutin tieteellistä kurssia 51 vuoden takaa.

Hain kolmaskurssilaisena historiasta kiinnostuneena arkkitehtiopiskelijana Henrik Liliuksen johtamalle kurssille Roomaan lähes sattumalta. Tieto kurssille pääsystä tuli 12.1. ja päiväkirjani kommentoi tekstillä sydämenkuvan sisällä:
Stipendi Roomaan tuli tänään. Halleluja!!!

Jatka lukemista ”VILLA LANTEN KURSSILAISEN ROOMA – HURMIOSTA OPETUSVUOSIIN”

ANTIIKIN NAISTEN JALANJÄLJISSÄ ROOMAN HISTORIALLISESSA KESKUSTASSA

Marja-Leena Hänninen
Antiikin historian dosentti, Tampereen yliopisto

Roomassa on paikkoja, joihin on aivan pakko päästä joka kerta. Joihinkin paikkoihin askel vie kuin huomaamatta. Rooman vanhan gheton pääkatu on nimeltään Via del Portico d’Ottavia, ja se on saanut nimensä kadun toisessa päässä sijaitsevasta hieman muotopuolesta rakennelmasta, Porticus Octaviaesta. Sinne palaan aina uudelleen. Paikasta tuli minua puoleensa vetävä magneetti, kun perehdyin henkilöön, jonka mukaan rakennus on nimetty. Kyseinen Octavia (n. 69–11 eaa.) oli Rooman ensimmäisen keisarin Augustuksen sisar, ja hän nousi yhdeksi keskeiseksi henkilöksi alkaessani tutkia Julius-Claudiusten keisaridynastian naisia.

Jatka lukemista ”ANTIIKIN NAISTEN JALANJÄLJISSÄ ROOMAN HISTORIALLISESSA KESKUSTASSA”

NOJATUOLIMATKA SANTA MARIA SOPRA MINERVAAN

Risto Nordell
Musiikki- ja kulttuuritoimittaja

Roomassa on kirkkoja enemmän kuin vuodessa päiviä. Monien suosikkikirkkojeni joukosta valitsen tällä kertaa nojatuolimatkani kohteeksi Santa Maria sopra Minervan. Viimeksi pääsin käymään tässä remontin kourissakin vaikuttavaan pyhäkköön residenssijaksollani Villa Lantessa joulukuussa 2022.

Jatka lukemista ”NOJATUOLIMATKA SANTA MARIA SOPRA MINERVAAN”

ESIKUVIA, VAIKUTTEITA JA TULKINTOJA – IKUINEN KAUPUNKI INSPIRAATION JA INTERTEKSTUAALISUUDEN LÄHTEENÄ

Asta Kihlman
FT, Turun yliopisto, Amos Anderson -stipendiaatti 2019

Bulgarialais-ranskalainen filosofi Julia Kristeva esitteli intertekstuaalisuuden käsitteen vuonna 1969 julkaistussa kirjoituksessa Séméiôtiké: recherches pour une sémanalyse. Kristevan mukaan yksikään teksti tai teos ei ole alkuperäinen ja ainutlaatuinen vaan koostuu loputtomista viittauksista ja sitaateista, jotka sitovat sen toisiin teksteihin tai teoksiin. Näin määriteltynä jokainen teksti ja teos on eräänlainen mosaiikki tai dialogi.

Minulla oli ilo tutustua Amos Anderson -stipendiaattina keväällä 2020 muutaman viikon ajan Rooman taiteen monikerroksiseen mosaiikkiin. Sitten pandemia sulki maailman.

Jatka lukemista ”ESIKUVIA, VAIKUTTEITA JA TULKINTOJA – IKUINEN KAUPUNKI INSPIRAATION JA INTERTEKSTUAALISUUDEN LÄHTEENÄ”

SUURKAUPUNKI ILMAN PILVENPIIRTÄJIÄ

Harri Hautajärvi
Arkkitehti, tekniikan tohtori ja tietokirjailija sekä laajaa keskustelua synnyttäneen pamfletin Kenen kaupunki? Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kulttuuriympäristö törmäyskurssilla (2021) toimittaja ja kirjoittaja

Enpä olisi uskonut näkeväni Piazza Navonaa ja monta muuta Rooman tunnettua aukiota päiväsaikaan miltei tyhjinä: vain muutamia lähikortteleiden asukkaita ja palloa potkivia poikia. Keväällä 2021 sain kokea Rooman lähes autiona, sitten puolityhjänä, kun työskentelin parin kuukauden ajan Villa Lantessa.

Jatka lukemista ”SUURKAUPUNKI ILMAN PILVENPIIRTÄJIÄ”

MED KORN PÅ ETT FRÖ. TRASTEVERE, MICA AUREA, DEN HELIGE CHRYSOGONUS OCH PÅVEN ROMANUS

Frederick Whitling
Amos Anderson-stipendiat (2020), Finlands Rom-institut

Nedanför kyrkan, nerför trappan, är det stilla, fuktkyligt och märkligt övergivet. Tystnaden och stillheten mitt i stan blir makabert påtaglig efter att nästan ha snubblat över en sarkofag med hopsamlade benknotor. Här, i en av Roms första kyrkor, vigd till martyren Chrysogonus, möts bokstavliga och bildliga historiska korsvägar i ”städernas stad”. Kyrkan, San Crisogono, ligger vid Viale di Trastevere, den moderna huvudgatan som kapar kopplingen mellan kyrkan och den lilla gatan Via di S. Crisogono på andra sidan avenyn. Den delvis utgrävda tidigkristna kyrkan under den vi ser ovan mark i dag låg invid den korsande antika Via Aurelia, dagens Via della Lungaretta.

Jatka lukemista ”MED KORN PÅ ETT FRÖ. TRASTEVERE, MICA AUREA, DEN HELIGE CHRYSOGONUS OCH PÅVEN ROMANUS”

MITÄ KUULUU DANTELLE TÄNÄÄN SUOMESSA?

Riikka Ala-Risku
Instituutin amanuenssi, italian kielen ja italialaisen kirjallisuuden tutkija

Kuva: Ministero della Cultura

1. Mikä ihmeen Dantedì? 

Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 700 vuotta firenzeläisrunoilija Dante Alighierin (1265–1321) kuolemasta. Juhlavuoden kunniaksi italian kirjakielen isää juhlistetaan ympäri maailmaa kuvataiteen, kirjallisuuden, musiikin, elokuvan ja esittävien taiteiden alalla otsikolla ”Dante 700 nel mondo”. Tapahtumat on koottu Italian ulkoministeriön uunituoreeseen Italiana-portaaliin. Jo viime vuonna lanseerattiin Danten päiväksi nimetty Dantedì-tapahtuma, jota vietetään tänään eli 25.3. – päivänä, jolloin runoilijan on vuonna 1300 tulkittu aloittaneen matkansa tuonpuoleiseen, jota hän kuvaa pääteoksessaan Jumalaisessa näytelmässä (Divina commedia, jatkossa vain Commedia). Hetki on siis sakeanaan Commediallekin tyypillistä lukumystiikkaa, ja se kutsuu tekemään yhteenvetoa Danten nykykuulumisista Suomessa.

Jatka lukemista ”MITÄ KUULUU DANTELLE TÄNÄÄN SUOMESSA?”

STADION KAUPUNGIN HURMOSTILANA ANTIIKISSA JA NYKYPÄIVÄNÄ

Anselmi Moisander
Kaupunkitutkimuksen ja -suunnittelun maisteriohjelma, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto

Stadion on erottunut ympäristöstään paitsi kokonsa myös kokemuksensa puolesta niin antiikin kuin modernin ajan kaupungissa. Antiikin amfiteatterit jättävät viereiset rakennukset varjoonsa, Olympiastadionin torni erottuu Helsingin siluetissa ja kyläkenttienkin valaisinpylväät määrittävät siluetteja ympäri Eurooppaa. Yhtä lailla kokemuksellisesti stadionit ovat erottuneet ja erottuvat edelleen muusta kaupungista ja kaupunkielämästä. Stadioneilla johtajat näyttäytyvät, kansa tuulettaa tunteitaan, kannattajat käyvät reviiritaisteluitaan ja jossain taustalla myös urheilijat touhuavat keskenään.

Yksinäinen valaisinpylväs Parman Stadio Tardinilla. (Kuva: Anselmi Moisander)

Jatka lukemista ”STADION KAUPUNGIN HURMOSTILANA ANTIIKISSA JA NYKYPÄIVÄNÄ”

TUOLEISTA JA TASAVALLASTA

Kaius Tuori
Professori, Eurooppa-tutkimuksen keskus, Helsingin yliopisto

Yksi koronan kanssa kärvistelyn kivuliaimpia puolia on – niin minulle kuin varmasti monelle muullekin – selän vikurointi ruokapöydän ääressä työskennellessä. Siinä missä työtä tekee onkin kysymys paitsi istuimesta, joka saa meidät muistelemaan kaiholla ergonomisesti suunniteltua työtuolia, myös työtilasta. Miksi työpaikka on nimenomaan paikka, jossa työtä tehdään, ja mitä paikka merkitsee työlle?

Jatka lukemista ”TUOLEISTA JA TASAVALLASTA”

OSTIA, EUROOPAN HISTORIAN MERKKIPAALU

Magda Hukari
Instituutin harjoittelija

Tanti auguri, Ostia! Maaliskuun viimeisenä päivänä saimme kuulla iloisia uutisia: pitkäaikainen tutkimusyhteistyökumppanimme Ostian arkeologinen alue on saanut Euroopan komissiolta Euroopan kulttuuriperintömerkinnän kolmantena kohteena Italiassa. Tunnustuksen on saanut tähän mennessä 48 kohdetta 19 eri Euroopan valtiosta, ja Ostia on näin päässyt arvoiseensa seuraan. Mutta mikä on tämä European Heritage Label, vapaasti käännettynä eurooppalaisen kulttuuriperinnön tunnustus?

Jatka lukemista ”OSTIA, EUROOPAN HISTORIAN MERKKIPAALU”