Tietokirjailijan mietteitä kukkulan laelta

Tiina Luomanen
Tietokirjailija

Istun Villa Lanten Rossa-huoneen tummanruskean kirjoituspöydän ääressä kirjoittamassa. Kun nostan katseeni läppärin näytöltä, näen Pantheonin kupolikaton ja lukemattomat muut katot ja kirkontornit. Huoneen toisesta ikkunasta näkyy hyvin varsinkin iltavalaistuksessa Pietarin kirkon kupoli, kun suuret tien vartta kulkevat puut ovat muutamiksi kuukausiksi pudottaneet lehtensä kerätäkseen voimia seuraavaan kevääseen. Vaikka ikkunat ovat kiinni, lintujen sirkutus kuuluu huoneeseen ja aurinkoisena päivänä ihmettelen, kuinka sisäinen kevääni herää jo tammikuussa.

Jatka lukemista ”Tietokirjailijan mietteitä kukkulan laelta”

Taiteilija Sigrid Aminoffin jalanjäljissä vuoden 1946 Italiassa

Tiina Lamminen
Kuvataiteilija

Ruotsalainen taidemaalari Sigrid Aminoff (1904–1994) oleskeli Roomassa keväällä 1946. Taiteilija kuvailee näkemäänsä ja kokemuksiaan äidilleen Siri Oxienstiernalle kirjoittamissaan kirjeissä.

Jatka lukemista ”Taiteilija Sigrid Aminoffin jalanjäljissä vuoden 1946 Italiassa”

Italian kielen anglismit sanomalehdissä

Hanna Vehmas
Harjoittelijana instituutissa 1.9-30.11.2019

Kuten useimmat varmasti ovat huomanneet, englannin kieli on vaikuttanut vahvasti italian kielen sanastoon. Etenkin sanomalehtien sanastossa tämä näkyy selkeästi ja aihe on ajankohtainen Italiassa. Viime vuosikymmenten aikana englannin vaikutus on ollut näkyvämpää kuin koskaan ja sama kehitys jatkuu nykyäänkin.

Jatka lukemista ”Italian kielen anglismit sanomalehdissä”

Taiteilijan kuvapäiväkirja

Tiina Rajakallio
Residenssitaiteilija 1.10.-31.12.2019

Sain työskentelyresidenssin Villa Lantesta loka-joulukuuksi 2019. Työskentelen korutaiteilijana ja Italiaan saapumisen syynä oli kiinnostukseni intarsiatekniikkaan. Itarsia on puusepän koristetekniikka, jossa ohuita puuviiluja käytetään palapelimäisesti kuvioiden aikaansaamiseksi tai ylipäänsä visuaaliseksi kokonaisuudeksi. Vaikka tekniikka oli tunnettu jo aiemmin, Euroopassa se nousi kukoistukseensa Italian renessanssin mestareiden työstämänä. Residenssimatkan tarkoituksena oli nähdä luonnossa renessanssin ajan intarsiaa, reagoida siihen omalla taiteellisella ilmaisullani nykyaikaisista lähtökohdista ja tutkia, miten oma työni sijoittuu sen jatkumoon. Tämän toimiessa tärkeänä alkusysäyksenä työlle ajatuksena oli suunnitella ja osittain myös valmistaa teossarja. Suunnitelmiin kuului myös mm. etruskikorujen ja muun klassisen koruhistorian tutkailua, ovathan ne juuret, joista myös omat teokseni ponnistavat tähän päivään ja taiteen kentälle. Historian lisäksi tavoitteeni oli myös tutustua Italian nykytaiteeseen sekä luoda parempia kontakteja ja ylipäänsä löytää inspiraation lähteitä työskentelyyni.

Jatka lukemista ”Taiteilijan kuvapäiväkirja”

Rooman kirjastojen puolustusjärjestelyt

FM Juho Wilskman
Historia, Helsingin yliopisto

Olen työskennellyt Roomassa Egeanmeren alueen sodankäyntiä 1200-luvun alusta 1400-luvun alkuun käsittelevän väitöskirjani puitteissa. Tässä yhteydessä on tullut kiinnitettyä huomiota myös kirjastojen puolustusjärjestelyihin. Suomessahan kirjastot ovat nykyään paikkoja, jonne jengi tulee hengailemaan. Rooman tieteellisissä kirjastoissa taas keskeinen tavoite tuntuu olevan ylimääräisten tunkeutujien poissa pitäminen, olivat nämä sitten terroristeja tai henkilöitä, joiden ei uskota selviävän kirjaston hyllyköissä.

Jatka lukemista ”Rooman kirjastojen puolustusjärjestelyt”

Kuolleistaheräämisihmeitä ja Santa Francesca Romanan reliikkejä

FM Jyrki Nissi
Historia, Tampereen yliopisto
Villa Lanten ystävät ry:n stipendiaattina 1.5.-31.5. ja 1.9.-30.9.

Santa Francesca Romana haudattua hänen nimeään kantavaan kirkkoon Forum Romanumin laidalle.

Vietin touko- ja syyskuun Suomen Rooman instituutissa kirjoittaen väitöskirjani viimeistä artikkelia. Artikkelini aiheena on 1400-luvulla käytyjen italialaisten ja ruotsalaisten kanonisaatioprosessien kuolleistaheräämisihmeet. Tarkalleen ottaen tutkin artikkelissa sitä, miten kuolinhetken yhteisöllisyyttä kirjattiin ylös ihmekertomusten todistajienlausunnoissa. Siis millaisilla teoilla ihmiset osallistuvat näissä lähteissä toisen ihmisen kuolinhetkeen ja ketä ylipäätään oli läsnä kuolinvuoteen äärellä? Aineistosta nousee esiin erityisesti viisi yhteisöllistä tekoa, joita läsnä olevat ihmiset suorittavat kuolevan äärellä: pyhimyksen rukoilu, kuoleman merkkien tarkkailu, avun hakeminen kodin ulkopuolelta, viimeisen sakramentin toimittaminen ja hautauksen valmistaminen.

Jatka lukemista ”Kuolleistaheräämisihmeitä ja Santa Francesca Romanan reliikkejä”

Suomen Rooman-instituutin arkkitehtiopiskelijakurssi Grand Tour 2019 eli GT-2019

Juhana Heikonen, kurssin vetäjä, TkT, arkkitehti SAFA, FM

Bolognan Santa Stefanossa piirtämässä

Arkkitehtiopiskelijoilla on pisimmät perinteet suomalaisten opintomatkoista Italiaan. Tätä perinnettä osaltaan jatkaa instituutin vuodesta 2009 lähtien järjestetty Grand Tour -kurssi. Kurssi on kaksiosainen, joista ensimmäinen osa järjestetään Tammisaaressa viikon pituisena intensiivikurssina noin 20:lle  Aallon, Tampereen ja Oulun arkkitehtiopiskelijalle. Kurssin toinen osuus Italiassa järjestetään seitsemälle tämän intensiivikurssin suorittaneelle opiskelijalle.

Jatka lukemista ”Suomen Rooman-instituutin arkkitehtiopiskelijakurssi Grand Tour 2019 eli GT-2019”

Jäätelöconnoisseurin mietteitä

Sara Pollesello

Trasteveren Fatamorgana.

Suomen Rooman-instituutin blogia selaillessani yllätyin, ja suorastaan järkytyin, kun huomasin, ettei kirjoitusta Rooman jäätelöbaareista löytynyt. Miten kukaan ei ole vielä kirjottanut tästä elintärkeästä asiasta? Noh, ei huolta, sillä olen tämän seitsemän kuukauden jakson aikana tehnyt suhteellisen perusteellista empiiristä tutkimusta aiheesta. Omasta mielestäni minua voisikin jo kutsua oikeaksi jäätelöconnoisseuriksi.

Jatka lukemista ”Jäätelöconnoisseurin mietteitä”

Maitse ja meritse Roomasta Helsinkiin – hidas matkustaminen, oman aikansa anakronismi vai tulevaisuuden normi?

Roosa Kallunki ja Anna Vuolanto

Lähtöpäivänä Rooma oli sateinen.

”Rautatie on suuri keksintö. Hitaalla matkustamisella, jalkapatikalla tai purjehtimisella on omat erikoiset viehätyksensä, joita mikään muu ei korvaa, mutta viehättävää on myös rynnätä 20:nnen vuosisadan tapaan 100 kilometriä tunnissa nykyaikaisessa pikajunassa. Ihmiset, jotka eivät osaa nauttia semmoisesta matkasta, ovat vieraita omalle ajalleen, ovat anakronismeja.”
Matkakirja, Yrjö Koskelainen (1921)

Elämäntahti on yhä kiihtynyt: tehokkuus, tuottavuus ja nopeus ovat nyt avainsanoja. Olemmeko me siis anakronismeja, kun matkustamme junalla halki Euroopan aikana, jolloin lentoliikenne on hallitseva matkustusmuoto? Kahdennellakymmenennellä ensimmäisellä vuosisadalla raideliikennettä pidetään hitaana matkustamisena, vaikka pikajuna voi kulkea yli 200 kilometrin tuntivauhtia. Matkustaminen on kuitenkin muuttunut ja tulee muuttumaan: monen ahkeran Rooman-kävijän on jo vaikea olla miettimättä ilmastonmuutosta ja matkustamisesta koituvia päästöjä matkalippuja varatessaan.

Jatka lukemista ”Maitse ja meritse Roomasta Helsinkiin – hidas matkustaminen, oman aikansa anakronismi vai tulevaisuuden normi?”

Crypta Balbin näyttely: yksityiskohtia pyhiinvaelluksista

Eeva Ollila

Helsingin yliopiston historian maisteriohjelman kurssilla perehdyttiin Rooman historiaan ja merkitykseen eurooppalaiselle sivilisaatioille sekä siihen, miten antiikin ja keskiajan perintö on vaikuttanut eurooppalaiseen kehitykseen. Luentojen ja seminaarin lisäksi kurssin ohjelmaan kuuluivat tutustumisretket Rooman antiikin ja keskiajan kohteisiin. Viikon kurssilla vierailtiin myös Rooman keskiaikaisissa kirkoissa sekä birgittalaisluostarissa, joka sijaitsee Piazza Farnesella. Samalla paikalla toimi keskiajalla majatalo pohjoismaalaisille pyhiinvaeltajille. Vierailukohteet herättivät kiinnostuksen Roomaan tehtyihin pyhiinvaelluksiin. Keskiaikaiset pyhiinvaellukset ovat kiinnostava historiallinen ilmiö, koska ne yhdistivät aikakauden ihmisiä Euroopassa.

Jatka lukemista ”Crypta Balbin näyttely: yksityiskohtia pyhiinvaelluksista”