Taiteilija Sigrid Aminoffin jalanjäljissä vuoden 1946 Italiassa

Tiina Lamminen

Kuvataitelija

Ruotsalainen taidemaalari Sigrid Aminoff (1904–1994) oleskeli Roomassa keväällä 1946. Taiteilija kuvailee näkemäänsä ja kokemuksiaan äidilleen Siri Oxienstiernalle kirjoittamissaan kirjeissä.

Jatka lukemista ”Taiteilija Sigrid Aminoffin jalanjäljissä vuoden 1946 Italiassa”

Italian kielen anglismit sanomalehdissä

Hanna Vehmas

Harjoittelijana instituutissa 1.9-30.11.2019

Kuten useimmat varmasti ovat huomanneet, englannin kieli on vaikuttanut vahvasti italian kielen sanastoon. Etenkin sanomalehtien sanastossa tämä näkyy selkeästi ja aihe on ajankohtainen Italiassa. Viime vuosikymmenten aikana englannin vaikutus on ollut näkyvämpää kuin koskaan ja sama kehitys jatkuu nykyäänkin.

Jatka lukemista ”Italian kielen anglismit sanomalehdissä”

Taiteilijan kuvapäiväkirja

Tiina Rajakallio

Residenssitaiteilija 1.10.-31.12.2019

Sain työskentelyresidenssin Villa Lantesta loka-joulukuuksi 2019. Työskentelen korutaiteilijana ja Italiaan saapumisen syynä oli kiinnostukseni intarsiatekniikkaan. Itarsia on puusepän koristetekniikka, jossa ohuita puuviiluja käytetään palapelimäisesti kuvioiden aikaansaamiseksi tai ylipäänsä visuaaliseksi kokonaisuudeksi. Vaikka tekniikka oli tunnettu jo aiemmin, Euroopassa se nousi kukoistukseensa Italian renessanssin mestareiden työstämänä. Residenssimatkan tarkoituksena oli nähdä luonnossa renessanssin ajan intarsiaa, reagoida siihen omalla taiteellisella ilmaisullani nykyaikaisista lähtökohdista ja tutkia, miten oma työni sijoittuu sen jatkumoon. Tämän toimiessa tärkeänä alkusysäyksenä työlle ajatuksena oli suunnitella ja osittain myös valmistaa teossarja. Suunnitelmiin kuului myös mm. etruskikorujen ja muun klassisen koruhistorian tutkailua, ovathan ne juuret, joista myös omat teokseni ponnistavat tähän päivään ja taiteen kentälle. Historian lisäksi tavoitteeni oli myös tutustua Italian nykytaiteeseen sekä luoda parempia kontakteja ja ylipäänsä löytää inspiraation lähteitä työskentelyyni.

Jatka lukemista ”Taiteilijan kuvapäiväkirja”

Rooman kirjastojen puolustusjärjestelyt

FM Juho Wilskman
Historia, Helsingin yliopisto

Olen työskennellyt Roomassa Egeanmeren alueen sodankäyntiä 1200-luvun alusta 1400-luvun alkuun käsittelevän väitöskirjani puitteissa. Tässä yhteydessä on tullut kiinnitettyä huomiota myös kirjastojen puolustusjärjestelyihin. Suomessahan kirjastot ovat nykyään paikkoja, jonne jengi tulee hengailemaan. Rooman tieteellisissä kirjastoissa taas keskeinen tavoite tuntuu olevan ylimääräisten tunkeutujien poissa pitäminen, olivat nämä sitten terroristeja tai henkilöitä, joiden ei uskota selviävän kirjaston hyllyköissä.

Jatka lukemista ”Rooman kirjastojen puolustusjärjestelyt”

Kuolleistaheräämisihmeitä ja Santa Francesca Romanan reliikkejä

FM Jyrki Nissi
Historia, Tampereen yliopisto
Villa Lanten ystävät ry:n stipendiaattina 1.5.-31.5. ja 1.9.-30.9.

Vietin touko- ja syyskuun Suomen Rooman instituutissa kirjoittaen väitöskirjani viimeistä artikkelia. Artikkelini aiheena on 1400-luvulla käytyjen italialaisten ja ruotsalaisten kanonisaatioprosessien kuolleistaheräämisihmeet. Tarkalleen ottaen tutkin artikkelissa sitä, miten kuolinhetken yhteisöllisyyttä kirjattiin ylös ihmekertomusten todistajienlausunnoissa. Siis millaisilla teoilla ihmiset osallistuvat näissä lähteissä toisen ihmisen kuolinhetkeen ja ketä ylipäätään oli läsnä kuolinvuoteen äärellä? Aineistosta nousee esiin erityisesti viisi yhteisöllistä tekoa, joita läsnä olevat ihmiset suorittavat kuolevan äärellä: pyhimyksen rukoilu, kuoleman merkkien tarkkailu, avun hakeminen kodin ulkopuolelta, viimeisen sakramentin toimittaminen ja hautauksen valmistaminen.

Jatka lukemista ”Kuolleistaheräämisihmeitä ja Santa Francesca Romanan reliikkejä”