NOJATUOLIMATKA SANTA MARIA SOPRA MINERVAAN

Risto Nordell
Musiikki- ja kulttuuritoimittaja

Roomassa on kirkkoja enemmän kuin vuodessa päiviä. Monien suosikkikirkkojeni joukosta valitsen tällä kertaa nojatuolimatkani kohteeksi Santa Maria sopra Minervan. Viimeksi pääsin käymään tässä remontin kourissakin vaikuttavaan pyhäkköön residenssijaksollani Villa Lantessa joulukuussa 2022.

Jatka lukemista ”NOJATUOLIMATKA SANTA MARIA SOPRA MINERVAAN”

HUOKUVA HISTORIA JA HILJAISET KADUT – ELÄINTUTKIMUSTA IKUISESSA KAUPUNGISSA

Miika Remahl
Tohtorikoulutettava (Helsingin yliopisto) ja Wihurin stipendiaatti 2020–21.

Saapuminen levollisen kauneuden keskelle

Aloitin Wihurin stipendiaattina syyskuun alussa 2020, jolloin myös saavuin Villa Lanteen. Pandemia ei ollut onneksi kurittanut Roomaa yhtä pahasti kuin vaikkapa Pohjois-Italiaa, joten saapuessani rajoitukset olivat melko lievät. Esimerkiksi kasvomaskia ei ollut pakko pitää kaikkialla ulkona liikkuessa. Instituutin elämänmenoon tutustuminen onnistuikin wihuristikauteni alkuvaiheessa vielä jokseenkin tavanomaiseen tapaan. Tähän tuli kuitenkin muutos jo reilun kuukauden jälkeen, kun tartuntojen lisäännyttyä ensin määrättiin yleinen maskipakko ja lopulta instituutit, museot ja monet liikkeet menivät kiinni. Myös hallintoalueiden välinen matkustus muuttui todella vaikeaksi, samoin kuin Italiaan matkustaminen ylipäätään. Toisin sanoen Italia meni kiinni, etenkin turisteilta. Tämä tapahtui lokakuun puolivälin 2020 aikoihin, ja kovat rajoitukset pysyivät voimassa enemmän tai vähemmän aina huhti–toukokuuhun 2021 asti.

Jatka lukemista ”HUOKUVA HISTORIA JA HILJAISET KADUT – ELÄINTUTKIMUSTA IKUISESSA KAUPUNGISSA”

SUURKAUPUNKI ILMAN PILVENPIIRTÄJIÄ

Harri Hautajärvi
Arkkitehti, tekniikan tohtori ja tietokirjailija sekä laajaa keskustelua synnyttäneen pamfletin Kenen kaupunki? Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kulttuuriympäristö törmäyskurssilla (2021) toimittaja ja kirjoittaja


Enpä olisi uskonut näkeväni Piazza Navonaa ja monta muuta Rooman tunnettua aukiota päiväsaikaan miltei tyhjinä: vain muutamia lähikortteleiden asukkaita ja palloa potkivia poikia. Keväällä 2021 sain kokea Rooman lähes autiona, sitten puolityhjänä, kun työskentelin parin kuukauden ajan Villa Lantessa.

Jatka lukemista ”SUURKAUPUNKI ILMAN PILVENPIIRTÄJIÄ”

MED KORN PÅ ETT FRÖ. TRASTEVERE, MICA AUREA, DEN HELIGE CHRYSOGONUS OCH PÅVEN ROMANUS

Frederick Whitling
Amos Anderson-stipendiat (2020), Finlands Rom-institut

Nedanför kyrkan, nerför trappan, är det stilla, fuktkyligt och märkligt övergivet. Tystnaden och stillheten mitt i stan blir makabert påtaglig efter att nästan ha snubblat över en sarkofag med hopsamlade benknotor. Här, i en av Roms första kyrkor, vigd till martyren Chrysogonus, möts bokstavliga och bildliga historiska korsvägar i ”städernas stad”. Kyrkan, San Crisogono, ligger vid Viale di Trastevere, den moderna huvudgatan som kapar kopplingen mellan kyrkan och den lilla gatan Via di S. Crisogono på andra sidan avenyn. Den delvis utgrävda tidigkristna kyrkan under den vi ser ovan mark i dag låg invid den korsande antika Via Aurelia, dagens Via della Lungaretta.

Jatka lukemista ”MED KORN PÅ ETT FRÖ. TRASTEVERE, MICA AUREA, DEN HELIGE CHRYSOGONUS OCH PÅVEN ROMANUS”

QUATTRO GENERAZIONI DI RICERCATORI FINLANDESI A POMPEI

Paavo Castrén
professore emerito di filologia classica (Università di Helsinki), direttore del progetto di ricerca EPUH 2002-09

Il testo si basa sulla conferenza tenuta dall'autore il 7 aprile 2021 nell'occasione della presentazione del volume pubblicato dall'EPUH - Expeditio Pompeiana Universitatis Helsingiensis. La registrazione dell'evento è disponibile qui.

Da molto tempo Pompei gode di particolare interesse, scientifico e anche turistico, da parte del pubblico finlandese. Di fatti, c’è una lunga tradizione di studi finlandesi su Pompei, molte mostre su diversi aspetti di Pompei hanno avuto numerosissimi visitatori, e conferenze e libri divulgativi hanno portato i risultati degli studi a conoscenza anche del grande pubblico.

Jatka lukemista ”QUATTRO GENERAZIONI DI RICERCATORI FINLANDESI A POMPEI”

NELJÄ SUKUPOLVEA SUOMALAISTUTKIJOITA POMPEJISSA

Paavo Castrén
Klassillinen filologian emeritusprofessori (Helsingin yliopisto), EPUH-projektin johtaja vuosina 2002-09

Teksti perustuu kirjoittajan 7.4.2021 pitämään italiankieliseen esitelmään EPUH - Expeditio Pompeiana Universitatis Helsingiensis -projektin julkaisun esittelytilaisuudessa, jonka tallenne on katsottavissa täällä.

Jo kauan on Pompeji ollut erityisen kiinnostuksen kohteena suomalaisen yleisön keskuudessa, olipa sitten kysymyksessä tutkimus tai matkailu. Suomellahan on Pompejin tutkimuksessa jo pitkät perinteet, monet Pompejia koskeneet näyttelyt ovat keränneet ennätysyleisöjä, ja luennot, näyttelyoppaat, tietoteokset ja ohjatut matkat ovat tehneet Pompejin ja sen tutkimuksen tutuiksi myös suurelle yleisölle.

Jatka lukemista ”NELJÄ SUKUPOLVEA SUOMALAISTUTKIJOITA POMPEJISSA”

STADION KAUPUNGIN HURMOSTILANA ANTIIKISSA JA NYKYPÄIVÄNÄ

Anselmi Moisander
Kaupunkitutkimuksen ja -suunnittelun maisteriohjelma, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto

Stadion on erottunut ympäristöstään paitsi kokonsa myös kokemuksensa puolesta niin antiikin kuin modernin ajan kaupungissa. Antiikin amfiteatterit jättävät viereiset rakennukset varjoonsa, Olympiastadionin torni erottuu Helsingin siluetissa ja kyläkenttienkin valaisinpylväät määrittävät siluetteja ympäri Eurooppaa. Yhtä lailla kokemuksellisesti stadionit ovat erottuneet ja erottuvat edelleen muusta kaupungista ja kaupunkielämästä. Stadioneilla johtajat näyttäytyvät, kansa tuulettaa tunteitaan, kannattajat käyvät reviiritaisteluitaan ja jossain taustalla myös urheilijat touhuavat keskenään.

Yksinäinen valaisinpylväs Parman Stadio Tardinilla. (Kuva: Anselmi Moisander)

Jatka lukemista ”STADION KAUPUNGIN HURMOSTILANA ANTIIKISSA JA NYKYPÄIVÄNÄ”

SUOMEN ROOMAN-INSTITUUTIN ARKKITEHTIOPISKELIJAKURSSI GRAND TOUR 2019 ELI GT-2019

Juhana Heikonen, kurssin vetäjä, TkT, arkkitehti SAFA, FM

Bolognan Santa Stefanossa piirtämässä

Arkkitehtiopiskelijoilla on pisimmät perinteet suomalaisten opintomatkoista Italiaan. Tätä perinnettä osaltaan jatkaa instituutin vuodesta 2009 lähtien järjestetty Grand Tour -kurssi. Kurssi on kaksiosainen, joista ensimmäinen osa järjestetään Tammisaaressa viikon pituisena intensiivikurssina noin 20:lle  Aallon, Tampereen ja Oulun arkkitehtiopiskelijalle. Kurssin toinen osuus Italiassa järjestetään seitsemälle tämän intensiivikurssin suorittaneelle opiskelijalle.

Jatka lukemista ”SUOMEN ROOMAN-INSTITUUTIN ARKKITEHTIOPISKELIJAKURSSI GRAND TOUR 2019 ELI GT-2019”

Suomalaisten arkkitehtiopiskelijoiden Italian-matkat

TkT, FM, arkkitehti SAFA Juhana Heikonen on Suomen Rooman-instituutin arkkitehtiopiskelijakurssin vetäjä.

Suomalaisten arkkitehtiopiskelijoiden arkkitehtuurin historian Italian ekskursioiden perinne on pitkä. Ensimmäiselle ekskursiolle 1800-luvun puolivälissä lähdettiin Helsingistä laivalla Saksaan ja sieltä junalla Alppien ylitse Italiaan. Varsinaisia järjestettyjä ekskursioita arkkitehtiopiskelijoille ei tällöin vielä ollut, vaan matka Italiaan oli enemmänkin osa opintojen viimeistelyä. Näistä opintojen viimeistelijöistä mainittakoon A. H. Dahlström, A. T. Decker, G. F. Granholm, C. Kiseleff, N. Tallgren, H. Trapp, N. M. Weckström ja G. Wilenius. Edellä mainitut arkkitehdit olivat myöhemmin suurelta osin vastuussa siitä miltä mm. Helsingin kantakaupunki näyttää nykyään. Ilman syvällistä arkkitehtuurin historian tuntemustakin voi nähdä, miten pitkät Italian matkat ovat vaikuttaneet nuorien arkkitehtien töihin klassisoivine julkisivuineen ja niiden detaljeineen.

Jatka lukemista ”Suomalaisten arkkitehtiopiskelijoiden Italian-matkat”

Ikuinen Rooma ja ikuinen muutos

FT Eeva-Maria Viitanen työskentelee Suomen Rooman-instituutin tutkijalehtorina kaudella 2016-2019.

Muutos on osa minkä tahansa kaupungin historiaa, niin myös Rooman. Tulin Roomaan ensimmäisen kerran 30 vuotta sitten ja vaikka suurin osa kaupunkia on yhä edelleen samanlainen kuin silloin, niin moni yksityiskohta on muuttunut. Uudisrakennuksia ei Rooman keskustassa tietenkään juuri ole – uusimmat rakennukset ovat yleensä 1900-luvun alkupuolelta, joten Augustuksen rauhanalttarin eli Ara Pacis Augustaen uusi moderni museorakennus herätti paljon keskustelua valmistuttuaan kymmenen vuotta sitten. Miten se sopii yhteen barokkikirkkojen, keskiaikaisten talojen ja antiikin monumenttien kanssa? Arkkitehti Richard Meierin suunnittelema rakennus on kuitenkin muuttumassa olennaiseksi osaksi Mars-kentän topografiaa.

Jatka lukemista ”Ikuinen Rooma ja ikuinen muutos”