Fenestra Finnorum

ITALIAN MATKAILUA NUOREN MARY STENBÄCKIN (1881-1926) SILMIN

Eva Norrman
Tohtorikoulutettava, englannin kieli ja kirjallisuus, Åbo Akademi

Olin Villa Lanten tutkimusresidenssissä loppuvuodesta 2022 työstääkseni väitöskirjaani Mary Stenbäckin (o.s. Longman) elämästä ja matkapäiväkirjoista. Pääsin kahden kuukauden residenssikauteni aikana Suomen Rooman-instituutin kirjaston lisäksi kahteen muuhun kirjastoon keräämään aiheeseeni liittyvää materiaalia: Biblioteca Hertzianaan ja British School at Romeen. Molemmissa on runsaasti matkakirjallisuutta ja ainestoa Italian matkailusta. Sain Villa Lanten henkilökunnalta myös apua italiankielisten kirjeiden laatimiseen arkistoihin Italiassa, kun yritin selvittää Maryn matkakertomuksissaan mainitsemia henkilöitä, vierailin Pompeijissa nähdäkseni omin silmin Maryn kuvailemia havaintoja ja tutustuin British School at Romen illanvietossa muiden instituuttien vierailijoihin. Residenssikauteni jälkeen seuraan Maryn jalanjälkiä Palermossa, Taorminassa ja Venetsiassa.

Jatka lukemista

KIELEN TAIKAA – MAAGISIA TEKSTEJÄ TUTKIMASSA

Saara Kauppinen,
FT, antiikintutkija, Helsingin yliopisto
Instituutin tutkijastipendiaatti 2021

Gianicolo-kukkulan juurella on pieni puoti, jonka oven päällä lukee suurin kirjaimin MAGIA. Ei ole vaikea arvata, mihin kaupan liiketoiminta keskittyy. Myös maineikkaassa Tombolinin kirjakaupassa myydään tutkimuskirjallisuuden ohessa esimerkiksi tarot-kortteja. Salamyhkäisenä pidetty magia limittyy suurkaupungin arkeen.

Jatka lukemista

RAJASEUTUJEN IHMISET ANTIIKIN ROOMALAISTEN JA KREIKKALAISTEN SILMIN

Juha Isotalo
väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Instituutin Amos Anderson-stipendiaatti 2021

”Jokaisella neurilla on ennalta määrätty aikansa, jolloin he – jos he niin haluavat – muuttuvat susiksi ja takaisin entiseen muotoonsa”, kirjoitti roomalainen maantieteilijä Pomponius Mela. Hän oli varhaisin roomalainen maantieteilijä. Hän kirjoitti aikansa tunnettua maailmaa ja kansoja kuvaavan teoksen De Situ Orbis noin vuonna 43. Siihen sisältyvässä osassa Chorographia hän kuvailee muun muassa Skyytian kansoja, joita neuritkin olivat. Mitä kauemmaksi Pomponius Mela etenee Roomasta, sitä erikoisemmiksi kuvaukset kehittyvät.

Jatka lukemista

KESKIAIKAISEN ARKIELÄMÄN JÄLKIÄ ETSIMÄSSÄ

Kirsi Vikman
väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Villa Lanten Ystävät ry:n stipendiaatti 2021

Keskiaikaiset käsikirjoitukset avaavat tien menneen ajan kulttuuriin. Vasikan tai lampaan nahasta taidolla tehtyjä pergamenttilehtiä, joihin on säilötty aimo annos tuon ajan elämää, voi tutkia erilaisista näkökulmista. Lukija keskittyy usein arvokkaiden pergamenttilehtien sisällön selvittämiseen. Kirjurimunkin sulkakynällä piirretyistä koukeroisista kirjaimista on ensin muotoiltava ymmärrettävä teksti ja sen jälkeen tulkittava keskiaikainen latinankielinen sanoma. Käsikirjoituksia voi lisäksi lähestyä toisenlaisesta – kirjahistoriallisesta – näkökulmasta. Mitä merkkejä lukija on itsestään kirjoihin jättänyt? Mikä lukijasta on ollut kiinnostavaa? Mitä kirjat paljastavat tuon ajan arkielämästä?

Jatka lukemista

ESIKUVIA, VAIKUTTEITA JA TULKINTOJA – IKUINEN KAUPUNKI INSPIRAATION JA INTERTEKSTUAALISUUDEN LÄHTEENÄ

Asta Kihlman
FT, Turun yliopisto, Amos Anderson -stipendiaatti 2019

Bulgarialais-ranskalainen filosofi Julia Kristeva esitteli intertekstuaalisuuden käsitteen vuonna 1969 julkaistussa kirjoituksessa Séméiôtiké: recherches pour une sémanalyse. Kristevan mukaan yksikään teksti tai teos ei ole alkuperäinen ja ainutlaatuinen vaan koostuu loputtomista viittauksista ja sitaateista, jotka sitovat sen toisiin teksteihin tai teoksiin. Näin määriteltynä jokainen teksti ja teos on eräänlainen mosaiikki tai dialogi.

Minulla oli ilo tutustua Amos Anderson -stipendiaattina keväällä 2020 muutaman viikon ajan Rooman taiteen monikerroksiseen mosaiikkiin. Sitten pandemia sulki maailman.

Jatka lukemista

QUATTRO GENERAZIONI DI RICERCATORI FINLANDESI A POMPEI

Paavo Castrén
professore emerito di filologia classica (Università di Helsinki), direttore del progetto di ricerca EPUH 2002-09

Il testo si basa sulla conferenza tenuta dall'autore il 7 aprile 2021 nell'occasione della presentazione del volume pubblicato dall'EPUH - Expeditio Pompeiana Universitatis Helsingiensis. La registrazione dell'evento è disponibile qui.

Da molto tempo Pompei gode di particolare interesse, scientifico e anche turistico, da parte del pubblico finlandese. Di fatti, c’è una lunga tradizione di studi finlandesi su Pompei, molte mostre su diversi aspetti di Pompei hanno avuto numerosissimi visitatori, e conferenze e libri divulgativi hanno portato i risultati degli studi a conoscenza anche del grande pubblico.

Jatka lukemista

NELJÄ SUKUPOLVEA SUOMALAISTUTKIJOITA POMPEJISSA

Paavo Castrén
Klassillinen filologian emeritusprofessori (Helsingin yliopisto), EPUH-projektin johtaja vuosina 2002-09

Teksti perustuu kirjoittajan 7.4.2021 pitämään italiankieliseen esitelmään EPUH - Expeditio Pompeiana Universitatis Helsingiensis -projektin julkaisun esittelytilaisuudessa, jonka tallenne on katsottavissa täällä.

Jo kauan on Pompeji ollut erityisen kiinnostuksen kohteena suomalaisen yleisön keskuudessa, olipa sitten kysymyksessä tutkimus tai matkailu. Suomellahan on Pompejin tutkimuksessa jo pitkät perinteet, monet Pompejia koskeneet näyttelyt ovat keränneet ennätysyleisöjä, ja luennot, näyttelyoppaat, tietoteokset ja ohjatut matkat ovat tehneet Pompejin ja sen tutkimuksen tutuiksi myös suurelle yleisölle.

Jatka lukemista

STADION KAUPUNGIN HURMOSTILANA ANTIIKISSA JA NYKYPÄIVÄNÄ

Anselmi Moisander
Kaupunkitutkimuksen ja -suunnittelun maisteriohjelma, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto

Stadion on erottunut ympäristöstään paitsi kokonsa myös kokemuksensa puolesta niin antiikin kuin modernin ajan kaupungissa. Antiikin amfiteatterit jättävät viereiset rakennukset varjoonsa, Olympiastadionin torni erottuu Helsingin siluetissa ja kyläkenttienkin valaisinpylväät määrittävät siluetteja ympäri Eurooppaa. Yhtä lailla kokemuksellisesti stadionit ovat erottuneet ja erottuvat edelleen muusta kaupungista ja kaupunkielämästä. Stadioneilla johtajat näyttäytyvät, kansa tuulettaa tunteitaan, kannattajat käyvät reviiritaisteluitaan ja jossain taustalla myös urheilijat touhuavat keskenään.

Yksinäinen valaisinpylväs Parman Stadio Tardinilla. (Kuva: Anselmi Moisander)

Jatka lukemista

SAVING LAILA’S LEGACY – LAILA PULLISEN JALANJÄLJISSÄ ROOMASSA

Ellaveera Björk
graafinen suunnittelija

Laila Pullinen (1933–2015) – kuvanveistäjä, taiteilija ja aktivisti – jättää merkittävän jäljen Suomen modernin taiteen historiaan. Tuottoisan kansainvälisen uransa lisäksi hän rikkoi lasikattoa ja puhui kauneuden, tasa-arvon ja ympäristön puolesta – edellä aikaansa, naisena perinteisesti miehisellä alalla, usein väärinymmärretysti. Siksi minua on nyt pyydetty uudistamaan Laila Pullisen veistospuiston ja kotimuseon visuaalinen identiteetti, jonka taustatyötä tulin tekemään Villa Lanteen.

Jatka lukemista

ELÄMÄÄ ROOMASSA KORONAVIRUKSEN AIKAAN

Linda Jokela
Instituutin amanuenssi

Rooma on tällä hetkellä epätodellisen hiljainen kaupunki. Aamulla Villa Lanteen kävellessäni vastaan tuli vain muutama koiranulkoiluttaja, eikä cornetton tuoksu enää leijaile houkuttelevasti kahviloiden ovista, koska ne on kaikki suljettu eilisestä, 12.3. alkaen.

Jatka lukemista