OSTIA, EUROOPAN HISTORIAN MERKKIPAALU

Magda Hukari
Instituutin harjoittelija

Tanti auguri, Ostia! Maaliskuun viimeisenä päivänä saimme kuulla iloisia uutisia: pitkäaikainen tutkimusyhteistyökumppanimme Ostian arkeologinen alue on saanut Euroopan komissiolta Euroopan kulttuuriperintömerkinnän kolmantena kohteena Italiassa. Tunnustuksen on saanut tähän mennessä 48 kohdetta 19 eri Euroopan valtiosta, ja Ostia on näin päässyt arvoiseensa seuraan. Mutta mikä on tämä European Heritage Label, vapaasti käännettynä eurooppalaisen kulttuuriperinnön tunnustus?

Kaikki ovat varmasti kuulleet UNESCOn maailmanperintökohteista, ja osa tietää, että kohteet jaotellaan aineettomaan ja aineelliseen kulttuuriperintöön, joista jälkimmäinen vielä tarkemmin luontokohteisiin ja rakennettuihin kohteisiin tai näiden yhdistelmiin. Suomen aineellisen kulttuuriperinnön luettelossa on seitsemän (kaksi näistä jaettua) kohdetta, joista ainoa luontokohde on Merenkurkun saaristo.  Aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa ei ole Suomesta toistaiseksi mitään, mutta Italiasta esim. napolilainen pizzanvalmistusperinne on löytynyt listalta vuodesta 2017.

European Heritage Label on eräänlainen UNESCOn eurooppalainen vastine.  Sen myöntää Euroopan komissio eurooppalaiselle kohteelle, jonka merkitys mantereen historialle ja kulttuurille on ollut merkittävä. Kohteita voikin kutsua merkkipaaluiksi Euroopan historiassa ja näin myös EU:n kehityksessä ja muotoutumisessa, ja ne edustavat manifestaatioita ja symboleita eurooppalaisille ideaaleille, arvoille, historialle ja yhdentymiselle. Listalta löytyy niin antiikin Ateenan ydinalue kuin Hofburgin palatsi Wienissä ja nyt myös antiikin satamakaupunki Ostia. 

Mitä merkitystä tällä nimityksellä sitten on? Monet saattavat olla tietoisia keskustelusta, jota käydään UNESCOn kohteiden ympärillä siitä, onko merkinnästä enemmän haittaa kuin hyötyä kohteelle. On kuitenkin selvää, että tämänkaltaiset maininnat nostavat kohteiden profiilia ja tarjoavat näin niille paremmat toimintaedellytykset, jotka edesauttavat kohteen tutkimusta ja säilymistä myös tuleville sukupolville. Tunnustus saattaa auttaa myös muita kuin aiheeseen vihkiytyneitä löytämään sellaisia helmiä, joihin ei muuten törmäisi. Kannattaa muistaa, että Italiassa on jo pelkästään UNESCOn kohteita yli 50 ja näin listalla ykkössijalla.

Tästä syystä Euroopan komission tunnustus Ostialle on merkittävä. Se auttaa hahmottamaan kohteen merkittävyyttä eurooppalaisen historian ja kulttuurin kehityksessä sekä – meidän instituuttimme kannalta ennen kaikkea – tarvetta jatkaa tutkimusta. Joidenkin arvioiden mukaan jopa yksi kolmasosa satamakaupungista olisi vielä tutkimatta arkeologisesti. Tunnustus on osoitus Ostian merkittävyydestä kohteena, johon on syytä panostaa, ja samalla sekä palkinto että kannustin henkilökunnalle jatkaa edelleen tasokasta ja pitkäjänteistä monikansallista työtään. Myös meillä Suomen Rooman-instituutissa jatketaan hyvillä mielin Ostia-tutkimusta, jonka ensimmäisiä tuloksia ovat prof. Jaakko Suolahden 1960-luvulla johtaman Ostian tiilileimaprojektin julkaisut 1970-luvulta. Suomalaisella Ostia-tutkimuksella on siis jo yli 50 vuoden historia.

Instituutin johtajan Arja Karivieren tutkimusprojekti käsittelee Ostian ja Portuksen eli Rooman satamakaupunkien kehitystä myöhäisantiikista varhaiskeskiajalle. Karivieri johti vuosina 2015–2019 myös Suomen Akatemian ja Tampereen yliopiston rahoittamaa Segregated or Integrated? Living and Dying in the Harbour City of Ostia, 300 BCE – 700 CE -tutkimushanketta yhteistyössä italialaisten viranomaisten kanssa. Kansainvälisen projektiryhmän tutkimuksen yhtenä osatuloksena syntyi yhteistyössä Museokeskus Vapriikin kanssa Ostia, portti Roomaan -näyttely, joka avautui yleisölle marraskuussa 2019 Tampereella. Suuren suosion saavuttanut näyttely on saanut paljon kaivatun jatkoajan 10.1.2021 asti!

Italian kulttuuriministeriön näyttelylle myöntämä jatkolupa, jota Ostian ja Rooman paikalliset viranomaiset suosittelivat, on kunnianosoitus niin Vapriikille, suomalaiselle antiikintutkimukselle kuin ennen kaikkea Ostian merkitykselle monikulttuurisena kaupunkikeskuksena. Ostian sataman kautta saapuivat Rooman valtakunnan pääkaupunkiin kauppiaiden ja muiden matkustajien välityksellä kauppatavarat, uudet ideat ja aatteet eri puolilta Eurooppaa sekä Välimerta ympäröiviltä alueilta. Tänäkin päivänä antiikin Ostian sataman Portuksen kohdalla sijaitsee Rooman lentokenttä Fiumicino, jonka kautta saavutaan Italian pääkaupunkiin eri puolilta maailmaa. Ennen seuraavaa matkaanne Roomaan ja Ostiaan muistakaa vierailla Ostiassa Tampereella!

Una volta in più: tanti auguri, Ostia!

Arja Karivieri, Suomen Rooman-instituutin johtaja on antanut tietoa Ostian tutkimuksesta ja nykytilanteesta tätä blogikirjoitusta varten.