Silja-Maaria Aronpuro
Instituutin syksyinen Cimo-harjoittelija
Alun perin halusin nähdä uusimman Bond-elokuvan, Spectren, koska siinä ajetaan lujaa Lungoteverellä ja tietysti, koska siinä melkein näkyy instituutti. Takaa-ajokohtaus Tiber-joen varrella on hyvä esimerkki todellisen Rooma-kokemuksen Bond-elokuvien kaavojen yhteentörmäyksestä.
Jatka lukemista ”Agentti- ja harjoittelijaseikkailuja monumenttien varjossa”Tervetuloa kultapossukerhoon! Näin meidät toivotettiin tervetulleeksi Suomen Rooman-instituutin antiikin ja keskiajan tutkimuksen johdantokurssille Roomaan tänä syksynä. Seitsemän hengen iskujoukko, isänmaan toivot, koostui kahdesta klassillisen filologian, yhdestä arkeologian, kahdesta historian ja kahdesta kirkkohistorian opiskelijasta, jotka poimittiin käsin Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistoista. Yhteisen Roomassa vietetyn kuukauden aikana meistä muodostui erilaisista taustoista huolimatta – tai juuri siitä johtuen – erinomaisen toimiva ja sulavasti liikkuva kokonaisuus, Ordo Sancti Tavernelli.
Jatka lukemista ”Me, Rooman lumoamat – syksymme Villa Lantessa”Marko Halonen
Wihuristi 2014–2015
Olin Villa Lantessa Wihurin stipendiaattina lukuvuonna 2014–2015. Vuodestani teki aivan erityisen se, että poikamme oli kolmen kuukauden ikäinen muuttaessamme Ikuiseen kaupunkiin. Päivät kuluivat toisaalta kirjoittaessa väitöskirjaa upeassa ympäristössä, toisaalta eläessä tavallista vauva-arkea hieman historiallisen keskustan ulkopuolella.
Jatka lukemista ”Tutkijan ja vauvaperheen arkea Roomassa”Pyry Vihanninjoki
Arkkitehtistipendiaatti 2015
Muutama viikko sitten päättyneen stipendiaattijaksoni aikana ehdin tehdä lukuisia päiväretkiä Rooman seudulla sekä muualla Keski-Italiassa. Valitsin yleensä retken päämääräksi muutaman nähtävyyden ja suurin piirtein niiden pohjalta hahmottui myös sopiva reitti. Kiinnostavimmat paikat löytyivät tietysti vasta matkan varrelta ja samalla ne johdattelivat pois alkuperäiseltä reitiltä. Näin ajauduin ikään kuin vahingossa kartan ulkopuolelle ja päädyin suunnistamaan vain maiseman avulla. Kartasta vieroittautuminen kävi kuitenkin nopeasti ja totesin kartattoman liikkumisen varsin opettavaiseksi harrastukseksi. Huomasin myös, että Italia tarjosi tähän mitä sopivimman ympäristön.
Jatka lukemista ”Ilman karttaa Italiassa”Eeva-Maria Viitanen
Säätiön Institutum Romanum Finlandiae asiamies
Wihuristi 1998-1999
Maaliskuun 3. päivänä 1988 saavuin ensimmäisen kerran Roomaan antiikintutkimuksen johdantokurssille osallistuakseni. Silloin tein matkan junalla Euroopan halki ja yöjuna saapui Roma Tiburtinan asemalle aamuyöllä. Onnistuin seikkailemaan ensin Monteverdeen ja sitten vielä Villa Lanten eteen, jossa odottelin kohteliaasti (ja pelokkaasti) noin klo 7 saakka ennen kuin soitin ovikelloa (auringonnousu Rooman yllä oli hieno). Kului hetkinen ja sitten Villa Lanten pääovi avautui: siellä seisoi vaaleansinisessä kangaspyjamassaan Timo Sironen, lukukauden 1987–1988 Wihurin stipendiaatti ja ensimmäinen henkilö, jonka olen koskaan tavannut Suomen Rooman-instituutissa. Joitain hetkiä elämässään ei vain koskaan unohda.
Jatka lukemista ”Wihuristeja 50 vuoden ajalta – mitä muistamme Wihurin stipendiaateista?”Saija Räsänen
Instituutin Cimo-harjoittelija
Rooma, minun on paljastettava sinulle tosiasia, jonka me molemmat lienemme jo huomanneet: suhteemme on edennyt seuraavalle tasolle. Kerronpa sinulle, kuinka siinä niin kävi.
Jatka lukemista ”Rooma, suhteestamme”Villa Lanten puutarhassa ja Gianicolon rinteessä iloisesti mekastavista papukaijoista on tullut Lanten asukkaiden suosikkilintuja. Rakennuksen ympärillä alituisesti lentelevät sinivihreänhohtoiset pitkäpyrstöiset linnut ovat olennainen osa Lanten äänimaisemaa. Näillä sosiaalisilla mekastajilla on myös mielenkiintoisia kulttuurihistoriallisia kytköksiä aina antiikin aikoihin saakka.
Lanten säihkyvän vihreä papukaija on nimeltään kauluskaija (Psittacula krameri). Vanhan koiraslinnun tuntee punaisesta kauluksesta. Naarailla ja nuorilla linnuilla kaulusta ei ole (Kuva 1). Alunperin laji on kotoisin Intiasta ja Kauko-Idästä. Idän kauppareittien kautta papukaija kulkeutui jo antiikin aikana Kreikkaan. Emme tiedä milloin tämä tapahtui, mutta arvatenkin hyvin varhain sillä jo Aristoteles kirjoittaa niistä teoksissaan. Varsinkin varakkaat ihmiset pitivät papukaijoja lemmikkieläiminä. Papukaijat kun olivat helppohoitoisia ja pitkäikäisiä. Myös Rooman imperiumin aikana papukaijat olivat yleisiä ja suosittuja lemmikkejä. Kauluskaija oli vanhalta nimeltään aleksanterinkaija. Aleksanteri Suuren kerrottiin olleen hyvin ihastunut tähän lajiin – siitä nimi.
Antiikin- ja keskiajantutkimuksen tieteellisen kurssin 16.2.-10.5.2015 osallistujat
Eräänä aurinkoisena maanantaina viime helmikuussa instituutissa kokoonnuimme yhteen me seitsemän korkeakouluopiskelijaa viettääksemme yhdessä kolme intensiivistä kuukautta antiikin- ja keskiajantutkimuksen tieteellisellä kurssilla johtaja Tuomas Heikkilän sekä Ria Bergin ja Simo Örmän ohjauksella. Me kurssilaiset edustimme eri yliopistoja ja oppiaineita: tulimme Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistoista, ja olimme erikoistuneet vaihtelevasti antiikin ja keskiajan historiaan, latinalaiseen filologiaan tai vanhan testamentin tutkimukseen.
Jatka lukemista ”Tieteellisen kurssin tunnelmia”Tiia Anttila
Oulun yliopisto
Vietin viime viikon Grand Tour 2015-2016 -arkkitehtiopiskelijakurssin Tammisaaren osuudella. Viikko oli kokonaisuudessaan mieleenpainuva ja ehdottoman intensiivinen opintokokonaisuus. Kun lähes kaksikymmentä arkkitehtiopiskelijaa laitetaan saman katon alle seitsemän päivän ajaksi ajatuksella suunnitellun ohjelman ääreen kuuntelemaan asiantuntevia luennoitsijoita, syntyy nähtävästi loistava yhteishenki ja loputtomasti mielenkiintoisia keskusteluja.
Jatka lukemista ”Grand Tour, ensimmäinen etappi Tammisaari”Laura Nissin
Säätiön Institutum Romanum Finlandiae apulaisasiamies
Villa Lanten renessanssihuvilassa toimiva Suomen Rooman-instituutti on maamme kulttuuri- ja tiedeinstituuteista vanhin, tunnetuin ja (ehkäpä) kaunein, mutta ei suinkaan ainoa. Suomalaista tiedettä ja taidetta tehdään yli viidessätoista instituutissa ympäri maailman. Tiedeinstituutit sijaitsevat Rooman ohella Ateenassa, Tokiossa sekä Beirutissa, jossa tällä hetkellä majailee Lähi-idän Instituuttimme. Kulttuuria ja tiedettä yhdistelevät Berliinin, New Yorkin, Lontoon sekä Madridin instituutit. Suomalaisen kulttuurin tuottamiseen ja esittelyyn yhteistyössä kohdemaan kanssa ovat keskittyneet etenkin Pohjoismaissa sijaitsevat (Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan) instituutit samoin kuin Benelux-maiden instituutti, Finnagora Budapestissä, Ranskan instituutti Pariisissa, sekä Pietarin ja Viron instituutit.
Jatka lukemista ”Instituuttien verkossa”
FENESTRA FINNORUM – NÄKÖALOJA VILLA LANTESTA 