ANTIIKIN HERJAUKSIA ROOMASTA JA POMPEJISTA – STIPENDIAATIN VUOSI VILLA LANTESSA

Joonas Vanhala
väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Wihurin stipendiaatti 2021–2022

”Oppius, senkin narri, varas, pikku näpistelijä!” Näin kirjoitti joku pompejilaisen talon seinälle melkein kaksi tuhatta vuotta sitten. Tutkin väitöskirjassani tämän tapaisia herjauksia Pompejin seinäkirjoituksissa ja roomalaisissa runoissa. Syyskuusta 2021 elokuuhun 2022 sain tehdä tutkimustani Wihurin stipendiaattina Suomen Rooman-instituutissa. Stipendiaattikauteni aikana tein matkoja Pompejiin, keräsin tutkimuskirjallisuutta Rooman kirjastoissa, osallistuin seminaareihin ja konferensseihin ja tutustuin lukuisiin ihmisiin.

Tutkimusmatkalla Pompejissa marraskuussa 2021.

Tutkimukseni kannalta merkittävimpiä hetkiä olivat kolme noin viikon pituista tutkimusmatkaani Pompejiin. Tutkin Pompejissa niitä seinäkirjoituksia, jotka yhä ovat säilyneet, ja kartoitin paikkoja, joista herjauksia on löytynyt. Näin sain tarkemman käsityksen seinäkirjoitusten ulkoasusta, kirjoitustavoista, sijainnista ja siitä, minkälaiseen ympäristöön ne oli raapustettu. Esimerkiksi seksuaaliset hävyttömyydet näyttäytyvät aivan erilaisina riippuen siitä, onko ne kirjoitettu ilotalon makuuhuoneeseen vai yksityistalon aulaan. Pääsin tutustumaan myös aivan viimeisimpiin Pompejissa tehtyihin kaivauksiin, joissa on löytynyt runsaasti uusia seinäkirjoituksia, näiden joukossa luonnollisesti myös herjauksia.

Yksi uusimmissa kaivauksissa löydetyistä seinäkirjoituksista, ”Leporis fellas” eli ”Leporis, sinä imet kullia”.

Tapasin Pompejissa monia muita tutkijoita, erityisesti kesäkuun matkallani, jolloin Pompejissa oli käynnissä useita arkeologisia kaivauksia ja tutkimuksia. Yksi tiimi oli dokumentoissa Pompejin teatterin seinäkirjoituksia ja piirroksia, jotka ovat keskeisiä minunkin tutkimuksessani. Satuin myös olemaan paikalla, kun Pompejista löydettiin kilpikonnan jäänteet, joista uutisoitiin laajasti.

Vertailukohtana Pompejin seinäkirjoituksille tutkin myös runoilija Martialiksen runoja, joissa on paljon samanlaista herjaavaa materiaalia kuin Pompejissa. Tarkastelen erityisesti herjausten taustalla vaikuttaneita stereotypioita ja ennakkoluuloja. Martialis herjasi esimerkiksi pröystäileviä nousukkaita, epäpäteviä lääkäreitä, himokkaita naisia ja vanhoja miehiä.

Kaljua miestä esittävä piirros Pompejin Mysteerien villan seinällä. Piirroksen yläpuolelle on kirjoitettu ”Rufust est” eli ”tämä on Rufus”.

Martialiksen runoihinkin sain monia uusia näkökulmia Rooman vuoteni aikana. Martialis kirjoitti ja julkaisi suurimman osan runoistaan juuri Roomassa ja kuvasi niissä Rooman arkista elämää. Kirjoittipa Martialis myös yhden runon, joka kuvaa näkymiä Gianicolo-kukkulalta, jolla Villa Lante nyt seisoo. Villa Lantessa asuessani saatoin kuvitella todella kulkevani Martialiksen jalanjäljissä.

Roomassa työskennellessäni keskityin analysoimaan tutkimusaineistoani ja keräämään tutkimuskirjallisuutta. Hyödynsin niin Villa Lanten kuin lähellä sijaitsevan American Academyn kokoelmia. Hankin myös monia tärkeitä lähdeteoksia omaan käsikirjastooni.

Sain vuoden aikana useita tilaisuuksia esitelmöidä ja keskustella tutkimusaiheestani. Heti syksyn aluksi puhuin tutkimuksestani Circolo Gianicolense -seminaarissa, joka kokoaa tutkijoita Suomen, Norjan ja Yhdysvaltojen instituuteista.

Pidin esitelmän tutkimuksestani Circolo Gianicolense -seminaarissa lokakuussa 2021. Kuva: Jenni Junnila 2021

Tammikuussa esitelmöin kansainvälisen arkeologisen järjestön AIAC:n tilaisuudessa Villa Lantessa ja toukokuussa osallistuin Pompejia tutkivien väitöskirjatutkijoiden pienimuotoiseen konferenssiin Baselissa. Sain kaikista näistä tilaisuuksista hyvää palautetta tutkimuksestani ja uusia suuntaviivoja ja oivalluksia. Sain myös monia tärkeitä kontakteja erityisesti Pompeji-tutkijoiden piiristä.

Minua pyydettiin pitämään myös muutamia luentoja ja opastuksia eri kursseilla. Syksyllä luennoin piirtokirjoituksista instituutin johdantokurssilla ja keväällä kerroin omasta tutkimuksestani instituutin tieteellisellä kurssilla. Sain lisäksi opastaa instituutin kurssilaisia niin Ostiassa kuin Pompejissakin.

Historian opettajia opastamassa Pompejissa kesäkuussa 2022. Kuva: Helena Aistrich 2022

Erityisen arvokkaita olivat lukuisat kohtaamiset Villa Lantessa. Laskujeni mukaan tapasin instituutissa vuoden aikana yli sata residenssiasukasta sekä paljon muita vieraita. Jotkut kohtasin vain lyhyesti, mutta monien asukkaiden kanssa vietin paljon aikaa Lanten terassilla ja erilaisilla retkillä. Stipendiaattikauteni alussa viime syksynä Lantessa oli myös muita stipendiaatteja, joista muodostui itselleni tärkeä ystäväporukka. Roomassa vietetyn ajan lisäksi olemme tavanneet Suomessa, ja elokuussa menimme yhdessä pitämään paneelia kulttuurihistorian konferenssiin Veronaan. Kohtaamiset Lantessa eri alojen tutkijoiden ja taiteilijoiden kanssa ovat poikineet myös monenlaisia muita ideoita mahdollisesta tulevasta yhteistyöstä.

Stipendiaattikollegojen Juha Isotalon ja Saara Kauppisen kanssa retkellä Villa Adrianassa joulukuussa 2021.

Kaikkea kokemaani en vielä edes osaa pukea sanoiksi. Tutkimukseni on edennyt ja tutkimukseni suunta tarkentunut, mutta Roomassa työskentelyni todellisia tuloksia näen luultavasti vasta myöhemmin. Stipendiaattivuoteni osui hyvään kohtaan, koska olin vasta tutkimukseni alkuvaiheessa, ja sain vuoden aikana rauhassa miettiä, mihin suuntaan haluan tutkimustani viedä. Edellä mainitut monet kohtaamiset ja keskustelut ovat myös herättäneet ajatuksia, joita yhä kypsyttelen.

Kiitos Suomen Rooman-instituutille ja Jenny ja Antti Wihurin rahastolle siitä, että sain viettää tämän vuoden Roomassa. Kiitos myös kaikille niille ihmisille, joita tapasin vuoden aikana Villa Lantessa. Tämä kokemus inspiroi ja kantaa tutkimustani eteenpäin vielä pitkään.

Tutkimuksestani:
Blogi: https://patinaticum.blogspot.com
Twitter: @joonas_vanhala, #RoomalainenHerjaus

Kirjallisuutta:
Ari Saastamoinen, Räävitöntä! — Pompejilaisia graffiteja, Gaudeamus 2020.
Marja-Liisa Polkunen, Martialis – Venus, viini ja vapaus. Epigrammeja, Otava 2001.

Kuvat ovat kirjoittajan paitsi Circolo Scandinavo -tapahtumasta (kolmanneksi viimeinen, Jenni Junnila 2021) sekä Pompejissa taltioidut otokset (toiseksi viimeinen, Helena Aistrich 2022).

PAIMENIDYLLIEN ÄÄNIMAISEMIA VERGILIUKSEN EKLOGEISSA

Historian opiskelua on vaikea kuvitella ilman kirjastoja ja kirjoja. Lokakuussa 2025 pidetty antiikin Rooman johdantokurssi toi kuitenkin hyvin esille sen, ettei kaikki olennainen löydy vain paperille painetusta musteesta. Rooman, Etrurian ja Campanian teiden astelu yhdessä instituutin johtajan Ria Bergin, tutkijalehtori Tuomo Nuorluodon ja muun instituutin väen kanssa opetti enemmän kuin monen monet kirjastossa istutut tunnit.…

MODERNIT TUTKIMUSMENETELMÄT JA ANTIIKIN AINEISTOT

Tutkimusprojektissani tarkastelen roomalaisten kaupunkien eriarvoisuutta erityisesti talouden ja terveyden näkökulmasta. Usein uuden tutkimusprojektin käynnistäminen perustuu havaittuun puutteeseen aiemmassa tutkimuksessa. Näin oli myös omassa projektissani, mutta instituutissa työskennellessäni löysin lisäksi uusia haasteita, jotka liittyvät menneisyyden eriarvoisuuden tutkimuksen menetelmiin. Erityisesti olen pohtinut, kuinka modernien yhteiskuntien tutkimukseen kehitettyjä menetelmiä voidaan soveltaa antiikin aineistoihin. Tässä kirjoituksessa tarkastelen erityisesti sitä,…

RETKI MOSAIIKIN JÄLJILLE KAHTEEN CAPUAAN

MUINAINEN JA MODERNI CAPUA – KAKSI KAUPUNKIA Antiikin aikana Capua oli alun perin etruskien ja sittemmin samnilaisten asuttama. 300- ja 200-lukujen eaa. aikana Capua rikastui erityisesti ylellisyystuotteiden, kuten hajuvesien, keramiikan ja pronssiesineiden valmistuksella. Capua oli tuolloin niin merkittävä kaupunki, että Cicero myöhemmin kutsui sitä jopa ”toiseksi Roomaksi”. Tämä kukoistuskausi kuitenkin katkesi, kun Capua kääntyi liittolaistaan…

VASTAHAKOISEN MATKAILIJAN MERKINTÖJÄ

Kuinka saada Pauli Roomaan? Lähtemällä työmatkalle. Valmistelemme Suomen Rooman-instituutissa vietetyn residenssin aikana sarjakuvakirjan kokemuksista ikuisessa kaupungissa. Pauli vetää käsikirjoittajan ja Riina kuvittajan housut jalkaan, ja matka voi alkaa. Nautimme vara-Lantesta, ylväästä Villino Sforza Cesarinista, joulunajan 2023. Sää hellii meitä ja Suomen hankien asemesta vietämme lähes koko kaksiviikkoisen poudassa ja 17 lämpöasteessa. Puut pullistelevat appelsiineja. Ihanteellinen…

SE TOINEN TURINI

Outi MerisaloRomaanisen filologian professori Jyväskylän yliopistossa, keskiajan ja renessanssin kirjakulttuurin, aatehistorian ja lääketieteen historian tutkija Villa Lanten rakennuttajan Baldassarre Turinin (1486-1543) veli, Andrea Turini (1473?-n. 1550), jää usein kuuluisan pikkuveljensä varjoon. Hänestä ei ole edes säilynyt muotokuvaa, emmekä tiedä miltä hän näytti. Andrea teki kuitenkin menestyksekkään uran ensin Pisan yliopiston professorina ja sitten paavien Klemens VII…

JALKAPALLOON KANAVOITUI MONIA MERKITYKSIÄ FASISTISESSA ITALIASSA

Joonas KananenEuroopan ja maailman historian väitöskirjatutkija, Turun yliopisto. Vietin kuukauden mittaisen residenssijakson Suomen Rooman-instituutissa helmikuussa 2024. Keräsin sen aikana aineistoa väitöskirjaani, jossa tutkin jalkapalloon kanavoituneita paikallisidentiteettejä Campaniassa ja Toscanassa vuosina 1926–1934. Lähestyn aihetta tilallisuuden näkökulmasta, jonka avulla tuon jalkapallostadioneiden eletyn tilan ja fasismin aikakauden mittavan stadionrakentamisen saman tutkimuksen alle. Aikakauden jalkapallo oli luonteeltaan väkivaltaista, ja…

KYYNELEITÄ MATKALLA ROOMAAN

Eva Johanna HolmbergDosentti, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto Nykyisin päätös matkustaa Roomaan tuskin saa ketään kyyneliin, etenkään jos kohteena on Villa Lante maaliskuussa. Mutta kun tutkimani englantilainen protestantti ja entinen palkkasoturi Richard Norwood (1590–1675) teki päätöksen matkustaa Roomaan loppukesästä 1609, hän istahti ensitöikseen maissipeltoon keskellä flaamilaista sodan runtelemaa maaseutua ja itki katkerasti. Syynä ei ollut jalan kuljettavan…

KYLPYHUONEITA JA KURTISAANEJA VILLA LANTESSA

Ria Berg Suomen Rooman-instituutin johtaja Villa Lanten suunnittelija Giulio Romano tunnetaan taidehistoriassa antiikin klassisia linjoja ihailevana arkkitehtinä ja manieristisen taiteen edelläkävijänä. Hänen tuotannollaan on kuitenkin myös pikantimpi puoli, johon kuuluu mm. kokoelma eroottisia maalauksia – joilla on tietty yhteys Villa Lanteen. Giulio, alkuperäiseltä sukunimeltään Pippi, syntyi Roomassa vuonna 1499. Syntyperänsä mukaan hän sai lisänimen Romano,…

ANTIIKIN NAISTEN JALANJÄLJISSÄ ROOMAN HISTORIALLISESSA KESKUSTASSA

Marja-Leena HänninenAntiikin historian dosentti, Tampereen yliopisto Roomassa on paikkoja, joihin on aivan pakko päästä joka kerta. Joihinkin paikkoihin askel vie kuin huomaamatta. Rooman vanhan gheton pääkatu on nimeltään Via del Portico d’Ottavia, ja se on saanut nimensä kadun toisessa päässä sijaitsevasta hieman muotopuolesta rakennelmasta, Porticus Octaviaesta. Sinne palaan aina uudelleen. Paikasta tuli minua puoleensa vetävä…

Jätä kommentti