Fenestra Finnorum

JALKAPALLOON KANAVOITUI MONIA MERKITYKSIÄ FASISTISESSA ITALIASSA

Joonas Kananen
Euroopan ja maailman historian väitöskirjatutkija, Turun yliopisto.

Vietin kuukauden mittaisen residenssijakson Suomen Rooman-instituutissa helmikuussa 2024. Keräsin sen aikana aineistoa väitöskirjaani, jossa tutkin jalkapalloon kanavoituneita paikallisidentiteettejä Campaniassa ja Toscanassa vuosina 1926–1934. Lähestyn aihetta tilallisuuden näkökulmasta, jonka avulla tuon jalkapallostadioneiden eletyn tilan ja fasismin aikakauden mittavan stadionrakentamisen saman tutkimuksen alle.

Jatka lukemista

VILLA LANTEN KURSSILAISEN ROOMA – HURMIOSTA OPETUSVUOSIIN

Aino Niskanen
Arkkitehtuurin historian emeritaprofessori, Aalto yliopisto

Millaista oli kurssilaisen elämä Villa Lantessa vuonna 1973? Instituutin 70-vuotisjuhlavuoden tunnelmissa Aino Niskanen muistelee Henrik Liliuksen johtamaa instituutin tieteellistä kurssia 51 vuoden takaa.

Hain kolmaskurssilaisena historiasta kiinnostuneena arkkitehtiopiskelijana Henrik Liliuksen johtamalle kurssille Roomaan lähes sattumalta. Tieto kurssille pääsystä tuli 12.1. ja päiväkirjani kommentoi tekstillä sydämenkuvan sisällä:
Stipendi Roomaan tuli tänään. Halleluja!!!

Jatka lukemista

AD FONTES – DIGITAALISTEN RESURSSIEN ÄÄRELTÄ VATIKAANIN ARKISTON ALKUPERÄISLÄHTEIDEN PARIIN

Hanna-Mari Kupari
Digitaalisen kielentutkimuksen väitöskirjatutkija, Turun yliopisto

Minulla oli ainutlaatuinen mahdollisuus työskennellä Suomen Rooman-instituutissa tammikuussa 2024 ja käydä tutustumassa väitöskirjani keskiössä oleviin penitentiariaattiasiakirjojen alkuperäisversioihin. Penitentiariaattiasiakirjat ovat katolisen kirkon myöhäiskeskiaikaisen niin kutsutun “paavillisen katumustuomioistuimen” eli penitentiariaatin tuottamia juridisia asiakirjoja. Myöhäiskeskiajalla paavin kuurian virastona Roomassa toiminut penitentiariaatti käsitteli tilanteita, joissa kristityt anoivat synninpäästöjä ja erivapauksia toimia vastoin katolisen kirkon normeja.

Jatka lukemista

KYYNELEITÄ MATKALLA ROOMAAN

Eva Johanna Holmberg
Dosentti, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto

Nykyisin päätös matkustaa Roomaan tuskin saa ketään kyyneliin, etenkään jos kohteena on Villa Lante maaliskuussa. Mutta kun tutkimani englantilainen protestantti ja entinen palkkasoturi Richard Norwood (1590–1675) teki päätöksen matkustaa Roomaan loppukesästä 1609, hän istahti ensitöikseen maissipeltoon keskellä flaamilaista sodan runtelemaa maaseutua ja itki katkerasti. Syynä ei ollut jalan kuljettavan matkan pituus tai heinänuha vaan päätöksen vakavuus ja synnillisyys.

Jatka lukemista

KYLPYHUONEITA JA KURTISAANEJA VILLA LANTESSA

Ria Berg
Suomen Rooman-instituutin johtaja

Villa Lanten suunnittelija Giulio Romano tunnetaan taidehistoriassa antiikin klassisia linjoja ihailevana arkkitehtinä ja manieristisen taiteen edelläkävijänä. Hänen tuotannollaan on kuitenkin myös pikantimpi puoli, johon kuuluu mm. kokoelma eroottisia maalauksia – joilla on tietty yhteys Villa Lanteen.

Jatka lukemista

ANTIIKIN NAISTEN JALANJÄLJISSÄ ROOMAN HISTORIALLISESSA KESKUSTASSA

Marja-Leena Hänninen
Antiikin historian dosentti, Tampereen yliopisto

Roomassa on paikkoja, joihin on aivan pakko päästä joka kerta. Joihinkin paikkoihin askel vie kuin huomaamatta. Rooman vanhan gheton pääkatu on nimeltään Via del Portico d’Ottavia, ja se on saanut nimensä kadun toisessa päässä sijaitsevasta hieman muotopuolesta rakennelmasta, Porticus Octaviaesta. Sinne palaan aina uudelleen. Paikasta tuli minua puoleensa vetävä magneetti, kun perehdyin henkilöön, jonka mukaan rakennus on nimetty. Kyseinen Octavia (n. 69–11 eaa.) oli Rooman ensimmäisen keisarin Augustuksen sisar, ja hän nousi yhdeksi keskeiseksi henkilöksi alkaessani tutkia Julius-Claudiusten keisaridynastian naisia.

Jatka lukemista

ETRUSKIMUSEOIDEN KELLAREISSA

Jorma Kaimio
Antiikintutkija ja etruskologi

Mihin Italian arkeologiset museot sijoittavat sadat tuhannet esineensä, jotka eivät ole tarpeeksi näyttäviä vitriineihin pantaviksi? Tutkiessani ja julkaistessani vuosikymmenten ajan myöhäisetruskilaisia hautakiviä ja niiden tekstejä olen usein ollut tämän kysymyksen äärellä.

Jatka lukemista

NOJATUOLIMATKA SANTA MARIA SOPRA MINERVAAN

Risto Nordell
Musiikki- ja kulttuuritoimittaja

Roomassa on kirkkoja enemmän kuin vuodessa päiviä. Monien suosikkikirkkojeni joukosta valitsen tällä kertaa nojatuolimatkani kohteeksi Santa Maria sopra Minervan. Viimeksi pääsin käymään tässä remontin kourissakin vaikuttavaan pyhäkköön residenssijaksollani Villa Lantessa joulukuussa 2022.

Jatka lukemista

AMOS ANDERSON E VILLA LANTE

Ria Berg
Direttrice dell’Institutum Romanum Finlandiae

Il nome Amos Anderson (1878-1961) è ben conosciuto ai finlandesi: era un magnate che aveva creato da solo i suoi milioni, ma anche un mecenate, il cui nome è ancora portato da uno dei musei più centrali di Helsinki, Amos Rex. Ma qual’era il suo legame a Roma con l’istituto finlandese?

Jatka lukemista

AMOS ANDERSON

Ria Berg
Suomen Rooman-instituutin johtaja

Amos Andersonin (1878–1961) nimi on useimmille suomalaisille tuttu: hän oli omin avuin rikkauteen noussut miljonääri ja lehtikeisari, mutta myös suuri kulttuurin suosija, jonka perintöä jatkaa Helsingin keskustan Amos Rex -museo. Mutta mikä side yhdisti hänet Roomaan ja Suomen instituuttiin?

Jatka lukemista