- Roosa Kallunki, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
- Jasmin Lukkari, postdoc-tutkija, Helsingin yliopisto
Toukokuinen residenssijaksomme Suomen Rooman-instituutin väistötiloissa, Villino Sforza Cesarini al Gianicolossa, sisälsi tutkimusmatkan Etelä-Italian Campanian alueella sijaitsevaan Capuaan ja sen museoihin. Syy Capuan valikoitumiselle matkakohteeksi oli siellä sijaitseva roomalainen mosaiikki, joka kuuluu Kallungin tutkimusmateriaaleihin. Sen näkeminen paikan päällä helpotti analysointityötä ja mahdollisti yksityiskohtaisten kuvien ottamisen myöhempää tarkastelua varten. Kumpikaan meistä ei ollut aiemmin käynyt Capuassa sen historiallisesta merkittävyydestä huolimatta, joten uusi kokemus houkutti. Perehdyimme retken yhteydessä kaupungin ja sen alueen historiaan myös laajemmin.
Kategoria: Instituutin arki
VASTAHAKOISEN MATKAILIJAN MERKINTÖJÄ
- Riina Sirén, rakennusperinnön tutkimukseen suuntautunut arkkitehti, kuvittajadebytantti
- Pauli Kallio, sarjakuvakäsikirjoittaja, kustantaja ja dj
Kuinka saada Pauli Roomaan? Lähtemällä työmatkalle. Valmistelemme Suomen Rooman-instituutissa vietetyn residenssin aikana sarjakuvakirjan kokemuksista ikuisessa kaupungissa. Pauli vetää käsikirjoittajan ja Riina kuvittajan housut jalkaan, ja matka voi alkaa.
Nautimme vara-Lantesta, ylväästä Villino Sforza Cesarinista, joulunajan 2023. Sää hellii meitä ja Suomen hankien asemesta vietämme lähes koko kaksiviikkoisen poudassa ja 17 lämpöasteessa. Puut pullistelevat appelsiineja. Ihanteellinen ilma antaa mainiot edellytykset kaupunkiin sukeltamiselle.
Jatka lukemista ”VASTAHAKOISEN MATKAILIJAN MERKINTÖJÄ”VILLA LANTEN KURSSILAISEN ROOMA – HURMIOSTA OPETUSVUOSIIN
Aino Niskanen
Arkkitehtuurin historian emeritaprofessori, Aalto yliopisto
Millaista oli kurssilaisen elämä Villa Lantessa vuonna 1973? Instituutin 70-vuotisjuhlavuoden tunnelmissa Aino Niskanen muistelee Henrik Liliuksen johtamaa instituutin tieteellistä kurssia 51 vuoden takaa.
Hain kolmaskurssilaisena historiasta kiinnostuneena arkkitehtiopiskelijana Henrik Liliuksen johtamalle kurssille Roomaan lähes sattumalta. Tieto kurssille pääsystä tuli 12.1. ja päiväkirjani kommentoi tekstillä sydämenkuvan sisällä:
Stipendi Roomaan tuli tänään. Halleluja!!!
KUKA MASKITTAISI LIIKASEN?: HARJOITTELIJAN KUULUMISIA INSTITUUTIN TOISESTA POIKKEUSKEVÄÄSTÄ
Heli Marttila
EDUFI-harjoittelija, kevät 2021
Kun saavuin Roomaan harjoitteluni alussa tammikuussa 2021, koronapandemian ensimmäinen vuosipäivä oli lähellä. Olin muuttanut Toscanaan jo syyskuussa, joten syksyn ja talven aikana olin ehtinyt totutella tapaan, jolla Italiassa on reagoitu pandemian aiheuttamiin kriisitilanteisiin, eli tartuntatilastojen käyrissä tapahtuvien muutosten perusteella viikoittain tehtyihin ratkaisuihin. Toisin sanoen olin onnekas, sillä tiesin jo ennen harjoitteluni aloittamista, että keväällä voisi tapahtua suurin piirtein mitä tahansa rajoitteiden ja säännösten suhteen, ja että työnkuvani voisi viiden kuukauden aikana muuttua monta kertaa. Aloitin siis työt instituutissa avoimin mielin valmiina mukautumaan nopeasti vaihtuviin tilanteisiin, sillä olin täysin tietoinen siitä, ettei kenenkään ollut mahdollista ennustaa kevään kulkua, niin kurssien kuin muidenkaan tapahtumien järjestämisen suhteen.
Jatka lukemista ”KUKA MASKITTAISI LIIKASEN?: HARJOITTELIJAN KUULUMISIA INSTITUUTIN TOISESTA POIKKEUSKEVÄÄSTÄ”SUURKAUPUNKI ILMAN PILVENPIIRTÄJIÄ
Harri Hautajärvi
Arkkitehti, tekniikan tohtori ja tietokirjailija sekä laajaa keskustelua synnyttäneen pamfletin Kenen kaupunki? Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kulttuuriympäristö törmäyskurssilla (2021) toimittaja ja kirjoittaja
Enpä olisi uskonut näkeväni Piazza Navonaa ja monta muuta Rooman tunnettua aukiota päiväsaikaan miltei tyhjinä: vain muutamia lähikortteleiden asukkaita ja palloa potkivia poikia. Keväällä 2021 sain kokea Rooman lähes autiona, sitten puolityhjänä, kun työskentelin parin kuukauden ajan Villa Lantessa.
Jatka lukemista ”SUURKAUPUNKI ILMAN PILVENPIIRTÄJIÄ”ROOMA, ETÄTYÖ JA KADONNUT HUHTIKUU
Magda Hukari
Instituutin harjoittelija
Tämä EDUFI-harjoittelija suuntasi Roomaan heti vuoden alussa intoa puhkuen edessään viisi kuukautta Suomen Rooman-instituutissa eli tutummin Villa Lantessa. Opiskelen Turun yliopistossa pääaineenani arkeologiaa, ja pitkiin sivuaineisiin kuuluvat esimerkiksi italia, klassilliset aineet sekä museologia, joten tämä harjoittelu tuntui täydelliseltä. Vietin myös vaihtovuoteni Toscanassa, joten bonuksena tuntui ihanalta saada palata jälleen Italiaan pitemmäksi aikaa.
Jatka lukemista ”ROOMA, ETÄTYÖ JA KADONNUT HUHTIKUU”VITA WIHURISTIAE – WIHURISTIN TUNNUSTUKSIA
Roosa Kallunki
Wihurin stipendiaatti 2019-2020
Saavuin myöhään syyskuisena iltana Villa Lanteen aloittaakseni vuoteni Wihurin stipendiaattina. Olin lähtenyt samana aamuna Berliinistä junalla. Maitse matkustaminen ja muutamat Berliinissä matkalla vietetyt päivät auttoivat orientoitumaan alkavaan työskentelyperiodiin Roomassa. Vaikka Lanteen saapuminen tuntuukin aina hieman kotiinpaluulta, tällä kertaa tarkoitukseni oli asua talossa kokonainen vuosi, mikä oli minulle täysin uusi haaste.
Jatka lukemista ”VITA WIHURISTIAE – WIHURISTIN TUNNUSTUKSIA”#ANDRÀTUTTOBENE ELI ETÄTÖISSÄ INSTITUUTILLA
Magda Hukari
Instituutin harjoittelija
Italian hallitus julisti jonkin aikaa sitten kovat ulkonaliikkumisrajoitukset hillitäkseen erityisesti Pohjois-Italiassa riehuvaa koronaa eli COVID-19-tautia. Roomassa tilanne ei ole millään muotoa hälyttävä, mutta siirtyminen etätyöhön odotti meitäkin. Arki täällä sujuu kuten ennenkin, vaikka työympäristö on vaihtunut renessanssihuvilasta italialaiseen kerrostaloasuntoon. Tervetuloa siis seuraamaan tilannetta harjoittelijan kuvapäiväkirjalla!
Jatka lukemista ”#ANDRÀTUTTOBENE ELI ETÄTÖISSÄ INSTITUUTILLA”ELÄMÄÄ ROOMASSA KORONAVIRUKSEN AIKAAN
Linda Jokela
Instituutin amanuenssi
Rooma on tällä hetkellä epätodellisen hiljainen kaupunki. Aamulla Villa Lanteen kävellessäni vastaan tuli vain muutama koiranulkoiluttaja, eikä cornetton tuoksu enää leijaile houkuttelevasti kahviloiden ovista, koska ne on kaikki suljettu eilisestä, 12.3. alkaen.
TIETOKIRJAILIJAN MIETTEITÄ KUKKULAN LAELTA
Tiina Luomanen
Tietokirjailija
Istun Villa Lanten Rossa-huoneen tummanruskean kirjoituspöydän ääressä kirjoittamassa. Kun nostan katseeni läppärin näytöltä, näen Pantheonin kupolikaton ja lukemattomat muut katot ja kirkontornit. Huoneen toisesta ikkunasta näkyy hyvin varsinkin iltavalaistuksessa Pietarin kirkon kupoli, kun suuret tien vartta kulkevat puut ovat muutamiksi kuukausiksi pudottaneet lehtensä kerätäkseen voimia seuraavaan kevääseen. Vaikka ikkunat ovat kiinni, lintujen sirkutus kuuluu huoneeseen ja aurinkoisena päivänä ihmettelen, kuinka sisäinen kevääni herää jo tammikuussa.
Jatka lukemista ”TIETOKIRJAILIJAN MIETTEITÄ KUKKULAN LAELTA”