RETKI MOSAIIKIN JÄLJILLE KAHTEEN CAPUAAN

  • Roosa Kallunki, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
  • Jasmin Lukkari, postdoc-tutkija, Helsingin yliopisto

    Toukokuinen residenssijaksomme Suomen Rooman-instituutin väistötiloissa, Villino Sforza Cesarini al Gianicolossa, sisälsi tutkimusmatkan Etelä-Italian Campanian alueella sijaitsevaan Capuaan ja sen museoihin. Syy Capuan valikoitumiselle matkakohteeksi oli siellä sijaitseva roomalainen mosaiikki, joka kuuluu Kallungin tutkimusmateriaaleihin. Sen näkeminen paikan päällä helpotti analysointityötä ja mahdollisti yksityiskohtaisten kuvien ottamisen myöhempää tarkastelua varten. Kumpikaan meistä ei ollut aiemmin käynyt Capuassa sen historiallisesta merkittävyydestä huolimatta, joten uusi kokemus houkutti. Perehdyimme retken yhteydessä kaupungin ja sen alueen historiaan myös laajemmin.
Jatka lukemista ”RETKI MOSAIIKIN JÄLJILLE KAHTEEN CAPUAAN”

VASTAHAKOISEN MATKAILIJAN MERKINTÖJÄ

  • Riina Sirén, rakennusperinnön tutkimukseen suuntautunut arkkitehti, kuvittajadebytantti
  • Pauli Kallio, sarjakuvakäsikirjoittaja, kustantaja ja dj

Kuinka saada Pauli Roomaan? Lähtemällä työmatkalle. Valmistelemme Suomen Rooman-instituutissa vietetyn residenssin aikana sarjakuvakirjan kokemuksista ikuisessa kaupungissa. Pauli vetää käsikirjoittajan ja Riina kuvittajan housut jalkaan, ja matka voi alkaa.

Nautimme vara-Lantesta, ylväästä Villino Sforza Cesarinista, joulunajan 2023. Sää hellii meitä ja Suomen hankien asemesta vietämme lähes koko kaksiviikkoisen poudassa ja 17 lämpöasteessa. Puut pullistelevat appelsiineja. Ihanteellinen ilma antaa mainiot edellytykset kaupunkiin sukeltamiselle.

Jatka lukemista ”VASTAHAKOISEN MATKAILIJAN MERKINTÖJÄ”

SE TOINEN TURINI

Outi Merisalo
Romaanisen filologian professori Jyväskylän yliopistossa, keskiajan ja renessanssin kirjakulttuurin, aatehistorian ja lääketieteen historian tutkija

Villa Lanten rakennuttajan Baldassarre Turinin (1486-1543) veli, Andrea Turini (1473?-n. 1550), jää usein kuuluisan pikkuveljensä varjoon. Hänestä ei ole edes säilynyt muotokuvaa, emmekä tiedä miltä hän näytti. Andrea teki kuitenkin menestyksekkään uran ensin Pisan yliopiston professorina ja sitten paavien Klemens VII (Giulio de’ Medici) ja Paavali III (Alessandro Farnese) henkilääkärinä eli arkkiatrina. Hänen maineensa kiiri myös Ranskaan, jossa hän kuului kuningas Ludvig XII:n lääkärikuntaan ja toimi kuningas Frans I:n hovilääkärinä 1530-luvulla. Andrea Turini julkaisi Rooman-kaudellaan lukuisia teoksia, joiden kautta hän osallistui kiivaasti ajankohtaisiin terveydenhoidollisiin kiistoihin Roomassa ja laajemmin Euroopassa.

Jatka lukemista ”SE TOINEN TURINI”

JALKAPALLOON KANAVOITUI MONIA MERKITYKSIÄ FASISTISESSA ITALIASSA

Joonas Kananen
Euroopan ja maailman historian väitöskirjatutkija, Turun yliopisto.

Vietin kuukauden mittaisen residenssijakson Suomen Rooman-instituutissa helmikuussa 2024. Keräsin sen aikana aineistoa väitöskirjaani, jossa tutkin jalkapalloon kanavoituneita paikallisidentiteettejä Campaniassa ja Toscanassa vuosina 1926–1934. Lähestyn aihetta tilallisuuden näkökulmasta, jonka avulla tuon jalkapallostadioneiden eletyn tilan ja fasismin aikakauden mittavan stadionrakentamisen saman tutkimuksen alle.

Jatka lukemista ”JALKAPALLOON KANAVOITUI MONIA MERKITYKSIÄ FASISTISESSA ITALIASSA”

AD FONTES – DIGITAALISTEN RESURSSIEN ÄÄRELTÄ VATIKAANIN ARKISTON ALKUPERÄISLÄHTEIDEN PARIIN

Hanna-Mari Kupari
Digitaalisen kielentutkimuksen väitöskirjatutkija, Turun yliopisto

Minulla oli ainutlaatuinen mahdollisuus työskennellä Suomen Rooman-instituutissa tammikuussa 2024 ja käydä tutustumassa väitöskirjani keskiössä oleviin penitentiariaattiasiakirjojen alkuperäisversioihin. Penitentiariaattiasiakirjat ovat katolisen kirkon myöhäiskeskiaikaisen niin kutsutun “paavillisen katumustuomioistuimen” eli penitentiariaatin  tuottamia juridisia asiakirjoja. Myöhäiskeskiajalla paavin kuurian virastona Roomassa toiminut penitentiariaatti käsitteli tilanteita, joissa kristityt anoivat synninpäästöjä ja erivapauksia toimia vastoin katolisen kirkon normeja.

Jatka lukemista ”AD FONTES – DIGITAALISTEN RESURSSIEN ÄÄRELTÄ VATIKAANIN ARKISTON ALKUPERÄISLÄHTEIDEN PARIIN”

KUN TRUBADUURIT SAAPUIVAT ROOMAAN – KANSANSKIELISEN KIRJALLISUUDEN JÄLJILLÄ

Susanna Niiranen
Dosentti, keskiajan ja uuden ajan alun tutkija, Jyväskylän yliopisto
Suomen Rooman instituutin tutkijastipendiaatti

Italialaisten ja oksitaanien suhde oli keskiajalla mutkattoman läheinen. Ihmiset vierailivat, työskentelivät, opiskelivat, kävivät kauppaa ja hankkivat puolisoita Alppien molemmin puolin. Keski- ja Pohjois-Italiassa guelfien ja ghibelliinien valtataistelu 1100–1200-luvuilla aiheutti kanssakäymiseen oman pikantin piirteensä, kun italialaiset viettivät poliittisista syistä aikaa maanpaossa erityisesti naapurialueella Provencessa. 

Jatka lukemista ”KUN TRUBADUURIT SAAPUIVAT ROOMAAN – KANSANSKIELISEN KIRJALLISUUDEN JÄLJILLÄ”

ETRUSKIMUSEOIDEN KELLAREISSA

Jorma Kaimio
Antiikintutkija ja etruskologi

Mihin Italian arkeologiset museot sijoittavat sadat tuhannet esineensä, jotka eivät ole tarpeeksi  näyttäviä vitriineihin pantaviksi? Tutkiessani ja julkaistessani vuosikymmenten ajan myöhäisetruskilaisia hautakiviä ja niiden tekstejä olen usein ollut tämän kysymyksen äärellä.

Jatka lukemista ”ETRUSKIMUSEOIDEN KELLAREISSA”

NOJATUOLIMATKA SANTA MARIA SOPRA MINERVAAN

Risto Nordell
Musiikki- ja kulttuuritoimittaja

Roomassa on kirkkoja enemmän kuin vuodessa päiviä. Monien suosikkikirkkojeni joukosta valitsen tällä kertaa nojatuolimatkani kohteeksi Santa Maria sopra Minervan. Viimeksi pääsin käymään tässä remontin kourissakin vaikuttavaan pyhäkköön residenssijaksollani Villa Lantessa joulukuussa 2022.

Jatka lukemista ”NOJATUOLIMATKA SANTA MARIA SOPRA MINERVAAN”

ITALIAN MATKAILUA NUOREN MARY STENBÄCKIN (1881-1926) SILMIN

Eva Norrman
Tohtorikoulutettava, englannin kieli ja kirjallisuus, Åbo Akademi

Olin Villa Lanten tutkimusresidenssissä loppuvuodesta 2022 työstääkseni väitöskirjaani Mary Stenbäckin (o.s. Longman) elämästä ja matkapäiväkirjoista. Pääsin kahden kuukauden residenssikauteni aikana Suomen Rooman-instituutin kirjaston lisäksi kahteen muuhun kirjastoon keräämään aiheeseeni liittyvää materiaalia: Biblioteca Hertzianaan ja British School at Romeen. Molemmissa on runsaasti matkakirjallisuutta ja ainestoa Italian matkailusta. Sain Villa Lanten henkilökunnalta myös apua italiankielisten kirjeiden laatimiseen arkistoihin Italiassa, kun yritin selvittää Maryn matkakertomuksissaan mainitsemia henkilöitä, vierailin Pompeijissa nähdäkseni omin silmin Maryn kuvailemia havaintoja ja tutustuin British School at Romen illanvietossa muiden instituuttien vierailijoihin. Residenssikauteni jälkeen seuraan Maryn jalanjälkiä Palermossa, Taorminassa ja Venetsiassa.

Jatka lukemista ”ITALIAN MATKAILUA NUOREN MARY STENBÄCKIN (1881-1926) SILMIN”

KADONNEEN TEATTERIN METSÄSTÄJÄT

Kristian Wester
Historian oppiaineen opiskelija, Tampereen yliopisto

Tapasin uudet kollegani Villa Lanten pihassa aurinkoisena syyskuisena maanantaiaamuna viiden päivän bussimatkustuksen jälkeen. Yhteisenä määränpäänämme olivat Castrum Novumin arkeologiset kaivaukset Santa Marinellan rantakaupungissa noin 60 kilometriä Roomasta luoteeseen. Siellä tehtävänämme oli tulevan kuukauden aikana kaivaa esille keisariaikainen roomalainen teatteri. Matka Roomasta Santa Marinellaan vie noin tunnin, joten meillä oli hyvin aikaa seurata kuinka jokapäiväisestä espressoisesta sykkeestään täysin rinnoin nauttiva suurkaupunki jäi hiljalleen taaksemme ja muuttui kauniiden pusikkoisten kukkuloiden reunustamiksi pikkukyliksi.  Tiesimme, että seuraavat neljä viikkoa tulisivat olemaan hikiset, sillä auringon paahde Roomassa ja sen lähiseuduilla on vielä syyskuussakin jokseenkin armoton. Mutta ennen kaikkea ne olisivat monella tavoin elämämme antoisimmat, sillä mikä voisikaan olla nuorelle antiikista kiinnostuneelle yliopisto-opiskelijalle parempi tapa tutustua intohimonsa kohteeseen kuin upottaa itsensä siihen kirjaimellisesti kyynärvarsia myöten aina kahden metrin syvyyteen asti.

Jatka lukemista ”KADONNEEN TEATTERIN METSÄSTÄJÄT”