- Roosa Kallunki, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
- Jasmin Lukkari, postdoc-tutkija, Helsingin yliopisto
Toukokuinen residenssijaksomme Suomen Rooman-instituutin väistötiloissa, Villino Sforza Cesarini al Gianicolossa, sisälsi tutkimusmatkan Etelä-Italian Campanian alueella sijaitsevaan Capuaan ja sen museoihin. Syy Capuan valikoitumiselle matkakohteeksi oli siellä sijaitseva roomalainen mosaiikki, joka kuuluu Kallungin tutkimusmateriaaleihin. Sen näkeminen paikan päällä helpotti analysointityötä ja mahdollisti yksityiskohtaisten kuvien ottamisen myöhempää tarkastelua varten. Kumpikaan meistä ei ollut aiemmin käynyt Capuassa sen historiallisesta merkittävyydestä huolimatta, joten uusi kokemus houkutti. Perehdyimme retken yhteydessä kaupungin ja sen alueen historiaan myös laajemmin.
Kategoria: Nähtävyydet
VASTAHAKOISEN MATKAILIJAN MERKINTÖJÄ
- Riina Sirén, rakennusperinnön tutkimukseen suuntautunut arkkitehti, kuvittajadebytantti
- Pauli Kallio, sarjakuvakäsikirjoittaja, kustantaja ja dj
Kuinka saada Pauli Roomaan? Lähtemällä työmatkalle. Valmistelemme Suomen Rooman-instituutissa vietetyn residenssin aikana sarjakuvakirjan kokemuksista ikuisessa kaupungissa. Pauli vetää käsikirjoittajan ja Riina kuvittajan housut jalkaan, ja matka voi alkaa.
Nautimme vara-Lantesta, ylväästä Villino Sforza Cesarinista, joulunajan 2023. Sää hellii meitä ja Suomen hankien asemesta vietämme lähes koko kaksiviikkoisen poudassa ja 17 lämpöasteessa. Puut pullistelevat appelsiineja. Ihanteellinen ilma antaa mainiot edellytykset kaupunkiin sukeltamiselle.
Jatka lukemista ”VASTAHAKOISEN MATKAILIJAN MERKINTÖJÄ”VILLA LANTEN KURSSILAISEN ROOMA – HURMIOSTA OPETUSVUOSIIN
Aino Niskanen
Arkkitehtuurin historian emeritaprofessori, Aalto yliopisto
Millaista oli kurssilaisen elämä Villa Lantessa vuonna 1973? Instituutin 70-vuotisjuhlavuoden tunnelmissa Aino Niskanen muistelee Henrik Liliuksen johtamaa instituutin tieteellistä kurssia 51 vuoden takaa.
Hain kolmaskurssilaisena historiasta kiinnostuneena arkkitehtiopiskelijana Henrik Liliuksen johtamalle kurssille Roomaan lähes sattumalta. Tieto kurssille pääsystä tuli 12.1. ja päiväkirjani kommentoi tekstillä sydämenkuvan sisällä:
Stipendi Roomaan tuli tänään. Halleluja!!!
ANTIIKIN NAISTEN JALANJÄLJISSÄ ROOMAN HISTORIALLISESSA KESKUSTASSA
Marja-Leena Hänninen
Antiikin historian dosentti, Tampereen yliopisto
Roomassa on paikkoja, joihin on aivan pakko päästä joka kerta. Joihinkin paikkoihin askel vie kuin huomaamatta. Rooman vanhan gheton pääkatu on nimeltään Via del Portico d’Ottavia, ja se on saanut nimensä kadun toisessa päässä sijaitsevasta hieman muotopuolesta rakennelmasta, Porticus Octaviaesta. Sinne palaan aina uudelleen. Paikasta tuli minua puoleensa vetävä magneetti, kun perehdyin henkilöön, jonka mukaan rakennus on nimetty. Kyseinen Octavia (n. 69–11 eaa.) oli Rooman ensimmäisen keisarin Augustuksen sisar, ja hän nousi yhdeksi keskeiseksi henkilöksi alkaessani tutkia Julius-Claudiusten keisaridynastian naisia.
Jatka lukemista ”ANTIIKIN NAISTEN JALANJÄLJISSÄ ROOMAN HISTORIALLISESSA KESKUSTASSA”NOJATUOLIMATKA SANTA MARIA SOPRA MINERVAAN
Risto Nordell
Musiikki- ja kulttuuritoimittaja
Roomassa on kirkkoja enemmän kuin vuodessa päiviä. Monien suosikkikirkkojeni joukosta valitsen tällä kertaa nojatuolimatkani kohteeksi Santa Maria sopra Minervan. Viimeksi pääsin käymään tässä remontin kourissakin vaikuttavaan pyhäkköön residenssijaksollani Villa Lantessa joulukuussa 2022.
Jatka lukemista ”NOJATUOLIMATKA SANTA MARIA SOPRA MINERVAAN”ESIKUVIA, VAIKUTTEITA JA TULKINTOJA – IKUINEN KAUPUNKI INSPIRAATION JA INTERTEKSTUAALISUUDEN LÄHTEENÄ
Asta Kihlman
FT, Turun yliopisto, Amos Anderson -stipendiaatti 2019
Bulgarialais-ranskalainen filosofi Julia Kristeva esitteli intertekstuaalisuuden käsitteen vuonna 1969 julkaistussa kirjoituksessa Séméiôtiké: recherches pour une sémanalyse. Kristevan mukaan yksikään teksti tai teos ei ole alkuperäinen ja ainutlaatuinen vaan koostuu loputtomista viittauksista ja sitaateista, jotka sitovat sen toisiin teksteihin tai teoksiin. Näin määriteltynä jokainen teksti ja teos on eräänlainen mosaiikki tai dialogi.
Minulla oli ilo tutustua Amos Anderson -stipendiaattina keväällä 2020 muutaman viikon ajan Rooman taiteen monikerroksiseen mosaiikkiin. Sitten pandemia sulki maailman.
Jatka lukemista ”ESIKUVIA, VAIKUTTEITA JA TULKINTOJA – IKUINEN KAUPUNKI INSPIRAATION JA INTERTEKSTUAALISUUDEN LÄHTEENÄ”SUURKAUPUNKI ILMAN PILVENPIIRTÄJIÄ
Harri Hautajärvi
Arkkitehti, tekniikan tohtori ja tietokirjailija sekä laajaa keskustelua synnyttäneen pamfletin Kenen kaupunki? Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kulttuuriympäristö törmäyskurssilla (2021) toimittaja ja kirjoittaja
Enpä olisi uskonut näkeväni Piazza Navonaa ja monta muuta Rooman tunnettua aukiota päiväsaikaan miltei tyhjinä: vain muutamia lähikortteleiden asukkaita ja palloa potkivia poikia. Keväällä 2021 sain kokea Rooman lähes autiona, sitten puolityhjänä, kun työskentelin parin kuukauden ajan Villa Lantessa.
Jatka lukemista ”SUURKAUPUNKI ILMAN PILVENPIIRTÄJIÄ”MED KORN PÅ ETT FRÖ. TRASTEVERE, MICA AUREA, DEN HELIGE CHRYSOGONUS OCH PÅVEN ROMANUS
Frederick Whitling
Amos Anderson-stipendiat (2020), Finlands Rom-institut
Nedanför kyrkan, nerför trappan, är det stilla, fuktkyligt och märkligt övergivet. Tystnaden och stillheten mitt i stan blir makabert påtaglig efter att nästan ha snubblat över en sarkofag med hopsamlade benknotor. Här, i en av Roms första kyrkor, vigd till martyren Chrysogonus, möts bokstavliga och bildliga historiska korsvägar i ”städernas stad”. Kyrkan, San Crisogono, ligger vid Viale di Trastevere, den moderna huvudgatan som kapar kopplingen mellan kyrkan och den lilla gatan Via di S. Crisogono på andra sidan avenyn. Den delvis utgrävda tidigkristna kyrkan under den vi ser ovan mark i dag låg invid den korsande antika Via Aurelia, dagens Via della Lungaretta.
Jatka lukemista ”MED KORN PÅ ETT FRÖ. TRASTEVERE, MICA AUREA, DEN HELIGE CHRYSOGONUS OCH PÅVEN ROMANUS”MITÄ KUULUU DANTELLE TÄNÄÄN SUOMESSA?
Riikka Ala-Risku
Instituutin amanuenssi, italian kielen ja italialaisen kirjallisuuden tutkija
1. Mikä ihmeen Dantedì?
Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 700 vuotta firenzeläisrunoilija Dante Alighierin (1265–1321) kuolemasta. Juhlavuoden kunniaksi italian kirjakielen isää juhlistetaan ympäri maailmaa kuvataiteen, kirjallisuuden, musiikin, elokuvan ja esittävien taiteiden alalla otsikolla ”Dante 700 nel mondo”. Tapahtumat on koottu Italian ulkoministeriön uunituoreeseen Italiana-portaaliin. Jo viime vuonna lanseerattiin Danten päiväksi nimetty Dantedì-tapahtuma, jota vietetään tänään eli 25.3. – päivänä, jolloin runoilijan on vuonna 1300 tulkittu aloittaneen matkansa tuonpuoleiseen, jota hän kuvaa pääteoksessaan Jumalaisessa näytelmässä (Divina commedia, jatkossa vain Commedia). Hetki on siis sakeanaan Commediallekin tyypillistä lukumystiikkaa, ja se kutsuu tekemään yhteenvetoa Danten nykykuulumisista Suomessa.
Jatka lukemista ”MITÄ KUULUU DANTELLE TÄNÄÄN SUOMESSA?”STADION KAUPUNGIN HURMOSTILANA ANTIIKISSA JA NYKYPÄIVÄNÄ
Anselmi Moisander
Kaupunkitutkimuksen ja -suunnittelun maisteriohjelma, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto
Stadion on erottunut ympäristöstään paitsi kokonsa myös kokemuksensa puolesta niin antiikin kuin modernin ajan kaupungissa. Antiikin amfiteatterit jättävät viereiset rakennukset varjoonsa, Olympiastadionin torni erottuu Helsingin siluetissa ja kyläkenttienkin valaisinpylväät määrittävät siluetteja ympäri Eurooppaa. Yhtä lailla kokemuksellisesti stadionit ovat erottuneet ja erottuvat edelleen muusta kaupungista ja kaupunkielämästä. Stadioneilla johtajat näyttäytyvät, kansa tuulettaa tunteitaan, kannattajat käyvät reviiritaisteluitaan ja jossain taustalla myös urheilijat touhuavat keskenään.
FENESTRA FINNORUM – NÄKÖALOJA VILLA LANTESTA 